Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 päivää, 2 tuntia sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 771 - 780 (kaikkiaan 15,381)

1 2 3 … 77 78 79 … 1 537 1 538 1 539

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Puuki 18.4.2021, 16:06

Perko koettaa väittää muiden laskelmia hölynpölyksi, kun ei itse ymmärrä tai halua ymmärtää niitä. Siitä siinä on kysymys mitä ed. mehtäukko kertoi.

Perko 18.4.2021, 19:40

Puuki pystyy laskemaan jos on halua oikeilla arvoillakin. Näin olen nähnyt. No, sitten on niitä jotka ei pysty omaksumaan mistään tutkimuksesta tai keskinopeustehtävästä sikaa enempää. Tämän olen havainnut. On väärin vastailla häirikölle hän himoitsee millaisen raportin saisi.

Jean S 18.4.2021, 21:48

On yleisesti tunnettu asia, että kustannukset syntyvät puun ollessa pieni ja tulot puun ollessa iso. Tulojen suhteen on kaksi kynnystä, siirtymä taimikosta koneellisesti korjattavaan puustoon ja siirtymä kuidusta tukkiin.

Mitä useamman rungon onnistuu luomaan halvalla ja mitä useamman rungon osalta kynnyksen kohdalla olevan siirtymän pystyy rahastamaan, sitä kannattavampaa metsätalous on.

Realistista runkolukua samaan aikaan samassa paikassa taas rajoittavat ihan ekologiset tekijät, ja perusmuotoisessa jaksollisessa kasvatuksessa runkolukuun tulee lisäyksiä vain 60-80 vuoden välein, häiriötekijät poistetaan raivaussahalla.

Jovain 18.4.2021, 22:33

Metsät ovat kehittyneet jaksottaisen mallin mukaisesti ja hoito tuskin tulee siitä muuttumaan. On myös kerroksellisia metsiä ja metsään kohdistuneita vaurioita. Voi olla uudistamisen epäonnistumisesta, tuhoista tai muusta syystä vajaatuottoista. Metsiä jotka ovat erirakenteisia tai ovat siihen suuntaan kehittymässä. Onko tarvetta pienen puutteen takia näitä metsiä mennä uudistamaan. Usein riittää hoitohakkuu ja/tai metsän raivaus. Menetettään tai tässä tapauksessa voitetaan paljon aikaa. Joskus 60-70 luvulla oli paljon tämän tapaisesta toiminnasta kysymys.

aegolius 18.4.2021, 23:40

>mitä useamman rungon osalta kynnyksen kohdalla olevan siirtymän pystyy rahastamaan, sitä kannattavampaa metsätalous on.

Tämä. Tähän perustuu yläharvennuksen parempi kannattavuus, jos metsä vain sallii sen (elinkelpoisia lisävaltapuita riittävästi).

Olen silloin tällöin koettanut tätä mallintaa Motti-ohjelmalla kuusikkoon. Tuntuu siltä, että runkolukuna 1800 on vähän liian suuri siihen, että jo enskassa pääsisi kyykkymotolla poimimaan yhden tukin runkoja. Kakkosharvennus toki useamman tukin runkoja poistaen, mutta kiinnostaisi yrittää tämän ”arvokasvusiirtymän” rahastamista hieman jo enskassa.

Jovain 19.4.2021, 08:00

Älä huoli vielä enskassa, siinä vaiheessa on syytä säästää paras puusto jatkoon. Motot tekevät sitä puolestasi, niistävät puuta pinoon, ei kartuttaakseen myyjän tiliä. Vaan niistetään hieman, saadaan kuutioita ja omaa tiliä kartutettua.

A.Jalkanen 19.4.2021, 08:01

Jos joillain on tähän sopivaa ”salattua” tietoa joka ratkaisee kannattavuuden, lyököön valttinsa pöytään – ei täällä tarvitse ujostella (paitsi Visakallon joka joutuu pienentelemään ”liian hyviä” tuotoksiaan). Mielellään rautalankamallina esitettynä, niin että kaikki pysyvät mukana.

Panu 19.4.2021, 08:45

Jos rungot ovat tasalaatuisia ja -kokoisia niin tukkisiirtymää tosiaan pystyy rahastamaan harvennuksissa. Usein vaan on niin, että huonolaatuisia ja kasvussa jälkeenjääneitä puita riittää harvennuksessa poistettavaksi. Silloin pieni tukkisaanto kertoo harvennuksen onnistumisesta.

Puuki 19.4.2021, 09:17

Motti-ohjelmalla 1200 kpl/ha istutuksella GOMT-kuusikko kasvaa muutaman motin tukkia enemmän ja kuitupuuta n. 20 mottia vähemmän / kiertoaika kuin norm. suositustiheyksillä. Mutta järeytymisen nopeutta sillä ei voine nähdä. Tukkipuut tulee nopeammin hakkuuseen mutta optimikasvatusketju vaatii muutakin kuin kokonaispuumäärien yhteenlaskemista. (Ei enää toimi minun koneella tuo Motti joten ei voi kokeilla erilaisia hakkuita sillä ) .

Perko kerropa sitten missä kohtaa on ne väärät lukemat ed. kommenttien laskuesimerkeissä olleet, niin voin korjata jos on aihetta.

R.Ranta 19.4.2021, 10:06

Gla: ”Kyllä. Siksi pitää olla selvyys luvuista.”

Kun lasketaan, pitää olla yhtälö ja luvut.

Kun puhutaan metsän kannattavuudesta, tarkkoja oikeita lukuja ei ole olemassakaan. Jo siitä syystä, että emme tiedä tulevaisuutta kymmenien vuosien päähän. Tulos on parhaassakin tapauksessa kartta tai kompassi eikä valokuva tulevaisuudesta. Eri luvuilla voimme kuitenkin tutkia, mitkä tekijät lopputulokseen vaikuttavat ja millä painoarvolla. Sikisi on aivan oleellisen tärkeää, että meillä on yhtälö, mihin näitä lukuarvoja sijoitetaan.

Jos ei ole täsmällisiä lukuarvoja eikä ole edes yhtälöä, mihin lukuarvot sijoitaa, niin tikanheitto on täydellistä.

Sinulla on niin paha asennevamma Gla asian suhteen, että et halua katsoa totuutta silmiin vaikka selvästi tiedät miten se tapahtuu. Lukuarvoista voimme kiistellä maailman tappiin, eikä se johda mihinkään.

Mitään raketti- tai salatiedettä tämä ei ole. Kannattavuutta tavoiteltaessa pyritään yksinkertaisesti maksimoimaan vain nettotuoton nykyarvoa. Jos se ei mene jollekin jakeluun, niin ei sitten mene.