› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 78 79 80 … 1 537 1 538 1 539

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 19.4.2021, 10:18

    En nyt oikein hahmota, missä asennevammani on. Tiedän tarpeen luvuille ja yhtälölle ja kaipaan lukuja yhtälöön. Minun yhtälössäni on mm. sellaisiakin tekijöitä, kuin ostajaa kiinnostava eli riittävän poistuman tarjoava leimikko. Ajattelen niin, että huonoja leimikoita varsinkaan ensiharvennusvaiheessa ei saa kaupaksi, jolloin kannattaa kasvattaa jotain muuta kuin paperilla kannattavaa, mutta käytännössä ongelmallista puustoa.

    Ajattelen myös niin, että puuston kasvun ennustaminen ja hoitotarpeen määrittely eri kasvatusmenetelmillä vaatii osaamista ja siksi se on kiinnostava asia. Luvut voi syöttää vähemmälläkin perehtymisellä exceliin. Siinä voidaan kopioida tänne muutama sivu Metsäekonomian perusteet-kirjasta, eikä keskusteltavaa paljon jää jäljelle.

     

    R.Ranta R.Ranta 19.4.2021, 10:38

    Tiedämme kovin vähän ostajista kymmenien vuosien päähän. Voi olla jopa niin, että avaohakuun puita ei uskalleta ostaa ollenkaan. Itse en siihen usko, mutta … Ennustaminen on vaikeaa ja varsinkin tulevaisuuden.

    Jos emme tiedä tarkkoja lukuja, niin ei se tarkoita sitä, että yhtälökin pitäisi hylätä, tiedät sen varsin hyvin itsekin Gla. Kuten edellä kirjoitin, sen avulla voimme tutkia lukujen vaikutusta lopputulokseen ja tehdä siitä johtopäätöksiä.

     

    Jovain Jovain 19.4.2021, 10:38

    Tuskin Visakallon tuotokset ylivoimaisia ovat. Hartola kuuluu parhaaseen Päijät/Hämeen kasvun alueeseen, jossa myös kekimääräiset metsän kuutiomäärät ovat suurimmat. Muualla ei ylletä kuin paikkakohtaisesti samaan. Puhumattakaan Lapista tai Kainuusta.

    Tuo AJ:n ”salattu” tieto on hyvä kysymys. Se ei valitettavasti korjaudu paremmalla puunhinnalla tai paremmalla metsänhoidolla, vaan on hyvin pitkälti markkinasta ja sen menettelytavoista johtuvaa. Tässä mielessä puukauppa, korjuu ja niin myös metsänhoito on eriytetty markkinasta. Ja tarkoittaa metsänomistajan/puunmyyjän kannalta sulkemista markkinan ulkopuolelle.

    Metsänomistajat maksavat/maksatetaan palvelusta ja se tarkoittaa suhtaumisessa metsätalouteen ulkopuolisen roolia. Sen sijaan, että metsänomistaja olisi täysivaltainen toimija. Tällä on tuohon AJ:n perään kuuluttamaan kannattavuuteen merkittävä vaikutus. Hyvälläkään metsänhoidolla ei voida menettelytapoja muuttaa.

    Gla Gla 19.4.2021, 10:49

    ”Kuten edellä kirjoitin, sen avulla voimme tutkia lukujen vaikutusta lopputulokseen ja tehdä siitä johtopäätöksiä.”

    Juuri niin. Siksi keskustelu luvuista eli menetelmien tuloksista on kiinnostavaa. Se, ettemme osaa ennustaa markkinoita kymmenien vuosien päähän ei ole kiinnostavaa. Päätökset tehdään tämän hetken oletusten perusteella ja jos ne 30 vuoden päästä osoittautuu vääräksi, sille ei sitten mitään voi. Siksi tuohon ei kannata liikaa paukkuja laittaa. Itse oletan, että korjuun tehokkuus on jatkossakin kiinnostava asia. Alikasvosta yritän hyödyntää, kun sille näen edellytykset (kasvupaikalle sopiva puulaji eli valopuun alle kuusi vähintään mt-maaperällä). Siinä yhdistyy luontoarvot, metsän terveys ja kiertoajan pidennys eli uudistamiskulujen minimointi. Huonoa on korjuun vaikeutuminen. Jatkuvaan kasvatukseen en lähde, vaikka pari harvennuskertaa erirakenteista metsä saakin olla.

    Kuten huomaat, yhtälöä en ole hylännyt, joten se asennevamman sijainti edelleen kummastuttaa minua. Onko sinulla tietokoneen näytössä kiiltävä ruutu?

    Perko 19.4.2021, 10:58

    Puuki saat ne varmemmat luvut ja kertoimet tutkimuslaitosten ja tutkijoiden taulukoista.  Niinhän  meistä monet jo luottavat Ilmatieteenlaitoksen säätietoihinkin. Mehtäisimmät äijät istuskelee edelleen muurahaispesässä tai kyselee sammakoilta ilmoista ja ennusteista.

    Tulokset ovat meidän käytössä kun ovat valtionrahoilla toteutettu.  Jouko Laasasenaho on tehnyt mainiot taulukot:  SÄDEKASVU PUUSTON PÄÄOMA JA KASVU –  ovat Tapion kirjasta vapaasti luettavissa.   Hanki taulukot  ellei jo ole! ei ne haittaa tee muillekaan.

    Huomasin (Arvo Kettusen)  laskuissasi poikkeaman.  No ei huolta , se tuskin muuttaa Arvon onnistumista hän laskee itse.

    Puuki 19.4.2021, 11:19

    Mikähän se poikkeama on ? Voit kertoa vapaasti. Virheitä voidaan aina joskus tehdä itse kukin ja korjaamalla ne oikenee.    ( Sinulla oli jokin virhe aiemmin ; ”about kymppitonni/ha 20 vuoden välein” .)  Ei ihan noin paljo tule , kun kasvu on kuitenkin alle 2,5 mottia/v/ha. )

    Päivitetyistä tai itse päivittämällä kasvutaulukoista ja VMI-tuloksista johdetusta Mottiohjelmiston arvoista minä niitä kasvuja ja arvokasvuja  olen aina katsonutkin.  Arvaamalla ei mene välttämättä oikein, kuten varmaan omasta kokemuksestakin tiedät.

    Perko 19.4.2021, 11:54

    Puuki , niin tähän kerkeän vastata lyhyesti.  Olit sen kasvun kai pannut virheellisesti  ( hevosmiesten tttosta ),  siulta puuttuu ne taulukot .   Katsoin sen Arvon menettelystä ja sen mukaan tinkimättä hinnasta,   ovat tosihyvää puuta. Eikä paljon heitä.   Kuullan myöhemmin.

    Puuki 19.4.2021, 12:15

    Kasvu oli saatu sieltä artikkelista .   Jos lopputulos olisi esittämäsi ~ kymppitonni/ 20v. , niin puun kantohinta pitäisi olla  yli 200 €/ kuutio.  Niin hyvää puuta ei ole Suomessa jotta hinta olisi sillä tasolla.  Aika paljon heittää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.4.2021, 12:38

    Perko: Tasaikäisestä hehtaarista arvokasvun tuottavuus alkaa  kerran / 70v   17 cm ja  hiipuu 24 cm hehtaarilla ei synny sitä uutta arvokasvua pitkään aikaan (40 v).

    Arvokasvu tarkoittaa tuottoa euroissa ja suhteellinen arvokasvu on tuotto euroissa per metsikön puuston arvo. Tuottoon sisältyy paitsi kasvu x tuotetun puutavaran yksikköhinta, myös vuotuinen siirtymä kuidusta tukkiin. Siksi arvokasvu saattaa pysyä pitkään korkeana, vaikka metsikön kasvu hiipuu, kun lähes kaikki lisätuotos on tukkia.

    Kyllä sitä asiaa voi tsiikailla Laasiksen taulukoistakin. Näkyy olevan esimerkki niistä ollut täälläkin esillä, ketjussa nimeltään Vaihtoehtoja avohakkuulle! Ei siis mitään uutta auringon alla!

    http://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/vaihtoehtoja-avohakkuulle/sivu/11/

    R.Ranta R.Ranta 19.4.2021, 13:46

    Tarkkaan ottaen suhteellinen arvokasvu tarkoittaa AJ puuston arvon muutosta suhteessa puuston ja maapohjan yhteisarvoon.

    Jos metsä hakataan, maapohja kasvaa uutta metsää. Ellei maapohjan arvoa oteta huomioon, tämä jää huomioimatta. Tällöin vertaaminen tilanteeseen, jossa metsää kasvatetaan edelleen, ei enää pidäkään paikkaansa.

    Asennevammalla tarkoitan Gla sitä, että tiedät vastauksen kysymykseen, jota ei voi tietää. Olosuhteita on vaikka minkälaisia, vaikka tulevaisuuden epävarmuuksia ei otettaisikaan huomioon.  Ketään ei nyt lailla pakoteta mihinkään vaihtoehtoon. Gla saa ihan itse valita parhaaksi katsomallaan tavalla ja voi olla, että valintasi on aivan oikea. Minä en sitä tiedä.

    Jos uudistamiskuluja ei saa koskaan takaisin, jää ainoaksi vaihtoehdoksi luontainen menetelmä, on se sitten ns. jatkuva kasvatus tai jokin muu luontaiseen uudistumiseen perustuva vaihtoehto.

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 78 79 80 … 1 537 1 538 1 539