Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,971 - 7,980 (kaikkiaan 15,691)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    <p>Onhan siinä metsänkasvun käynnistyksessä pientä varttumisen tunnelmaa.  Lämmitellään kuin Porilais-diesiliä pakkasella.  Lopullinen tulos antaa odotella sen reilun 60 vuotta,  ellei  säästänyt hakkuusta  sitä nuorta-aluskasvua.  Innokas metsänhoito  kemeran ohjeilla on ne hävittänyt useimmiten jo 40 vuotta sitten.   Lainehtivasta metsästä  voi myös virittää monikerrosmetsän!    Odottelu häipyy ja tulevaisuudessa  mahdollista  vaihtaa 8- 15  vuoden myyntirytmiin.  </p>

    Visakallo Visakallo

    Sama myyntirytmihän se on Perko jaksollisessakin metsässä. Lähes kaikki ensiharvennuksetkin on tehty alle kaksikymppisinä. Seuraavien harvennusten väli on useimmiten alle 10 vuotta. Viimeisen harvennuksen ja päätehakkuun väli voi venähtää jopa yli 15 vuoden, sillä parasta päätehakkuun myyntiajankohtaa kannattaa joskus vähän odotellakin…

    Puuki

    Alle 25 v. luontainen männikkö e-puuhakkuu ; 43 mottia/ha . Revi siitä Perko.

    Perko

    Ennen oli paksulla puulla  ja tyvellä erilainen hinta kuin  riukupuulla.   Herrat ovat onnistuneet  korjaamaan  ilmeisesti asian.  Voihan  ohutpuun myydä myös vaikka ei välillä paljaaksi hakkaa.  No, jatkakaa raivausta keli suosii!

    Ps, näin  entisenä nuorena katsellessa , aikakin mennee ikään kuin nopeammin eikä siihen 65  -70 v hakkuuseen mene  kauan.  Siellä se odottaa ottajaansa.

    Visakallo Visakallo

    Kysyin jo aikaisemmin tätä samaa, mutta kysytään vielä uudestaan: Mikä on Perkon metsien jk-hakkuiden tukkiprosentti ollut 65-70 vuoden aikajanalla? Jaksollisissa metsissä se on täälläpäin ollut 80% kahden puolen, kiertoajan vaihdellessa puulajista riippuen 35-70 vuoden välillä.

    Metsuri motokuski

    Ei kai ne perkon metsät ilman raivausta säästy nekään.  Kirjaoppineetkin ovat tunnustaneet että jatkuvan kasvatuksen metsät tarvitsevat myös raivaussahaa. Ei kai ne jk metsätkään taimetu niin tasaisin välein.

    Jean S

    Voisiko joku nyt kertoa, että onko epäilykseni metsäurakoinnin taksoista ja niiden vaikutuksesta nollarunkojen keräilyyn oikea vai harhainen…

    Jovain Jovain

    <p>Ei se olennaista olekaan taimettuuko tasaisin välein, ei jaksottaisessakaan. Vaan mitä, miten paljon ja miten usein on tavaraa siellä taimien välissä. Olennaista on sekin, miten paljon aluskasvillisuudesta ja pusikoitumisesta on haittaa. Tuettunakaan ei saada kaikkea hoidetuksi. Sitä vastoin jk metsässä ja jaksottaisen kasvatusvaiheessa haitta on vähäinen. Taimettumisen lakirajoilla haittaan ollaan jälleen palaamassa.  </p>

    Jovain Jovain

    Yhdenlaista harhaa voi olla myös korjuun poistumaan vaikuttaminen tai markiisiin puiminen.

    Perko

    Visa pahoittelen,  vastasin  aiemmassa tekstissä josta sitä et huomannut  hakea. kopion sen tänne  toistona :

    Juu ,  tukki/ propsisuhde yhdistettynä  jk:ssa ei jää alle sadan % se on lähes sama kuin tasapuustossa hieman riippuu katkonnasta.  Täällä esitetyllä viereisen palstan hakkuulla pystytään kuitenkin tasapuuston tuottoa parantamaan  reilusti jolloin  se ylittää tukkiosallaan jo maagisen 100 % rajan ja kuituakin tulee vielä yli puolet päälle.  Taimikoihin ja nuoreen metsään  avatut ajourat parantavat ohutpuun prosenttia sehän on alkuperäinen tarkoitus ollutkin kuuden ajattelija  innovaatiolla!

    Se miten niistä maksut jakautuu on ollut hajatietoa.

    Siitä eri-ikäisensekametsän 50-60-luvun hakkuista on varmaa  tietoa, tukit tuotti 100 %  myynnistä hankintakaupalla.  Kun tukkiosuus loppui puusta niin se latva jäi sinne eikä ollut haitaksi  ja vaivaksi sen perään.

    Virheitä puskee näönkin takia tekstiini, pahoittelen.  En ole pääsyt yhteiskunnan leikkausjonoon.  Metsäveroja tulee varmaankin ensten  kohentaa jotta jonot lyhenee.

Esillä 10 vastausta, 7,971 - 7,980 (kaikkiaan 15,691)