› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,091 - 8,100 (kaikkiaan 14,993)
1 2 3 … 809 810 811 … 1 498 1 499 1 500

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 23.7.2023, 19:34

    Sekametsänä, koivuja ja muita ravinteita tuottavia kasveja sallien sopivalla tiheydellä puut kasvaa lustoa kaksikertaa nopeammin tasaikäiseen verraten. Tutkimuksen perusteella monikerrosmetsä josta tehdään jatkuvaa myyntiä kestää tuulta paremmin kuin tasaikäinen jolle etenkin aukkoreunat ovat paha ongelma. Luonnonmonimuotoisuus ja hiilitase säilyy.

    Suurin piirtein sellaista metsäni on.   Myyntihakkuilla korjataan  tiheys optimiin pyrkien , puita on sopivasti hehtaarille.     Valitan, en äkkiä saa sitä keskimääräistä  mottimäärää, mutta Visa yritä jotenkin kestää.

     

    Visakallo Visakallo 23.7.2023, 20:52

    Perko: ”Sekametsänä, koivuja ja muita ravinteita tuottavia kasveja sallien sopivalla tiheydellä puut kasvaa lustoa kaksikertaa nopeammin tasaikäiseen verraten.” 

    Sekametsiähän jaksollisessakin menetelmällä kasvatetaan, mutta ei sillä kyllä luston paksuutta kaksinkertaisteta, vaan juuri niillä sopivilla tiheyksillä, jotka saadaan aikaan oikeaan aikaan tehtävillä harvennuksilla.

    Nuakka 23.7.2023, 21:04

    Jatkuvan kasvatuksen tuulenkestävyyteen on yksinkertainen selitys. Tontut ja haltijat, kuten Erkki Lähde oheisella videolla kertoo.

    Perko 23.7.2023, 21:35

    Hankalaksi menee saada aukonhoito maaliin kannattavasti.  2000 € sijoitettuna  60 vuodeksi  on reilu 40 000 € !     Saa näyttää esimerkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.7.2023, 21:54

    Visakallo varmaan näyttää. Tuolla edelläkin on jo esimerkki.

    Laskeskelin korkolaskurilla että uudistamiskulut saa kohtuullisine korkoineen jo takaisin enskassa ja taimikonhoidot saa takaisin toisessa harvennuksessa. Kun alkuperäiset sijoitukset on otettu ulos korkoineen, ne voi kuluttaa tai sijoittaa muualle. Sen jälkeen ei tavallaan enää olekaan sijoitettuna enää alkupääomaa, vaan kakkosharvennusvaiheessa sijoitukseksi jätetään senhetkinen puuston arvo ja arvokasvu on parhaimmillaan. Jos näin kerettiläisesti saa ajatella, että sijoitusaika ei olisikaan se 60 vuotta, vaan paljon vähemmän. Jatkuvassa poiminnassa on samaan tapaan sijoitettuna senhetkinen puuston arvo ja kasvu on korkoa sille.

    Perko 23.7.2023, 22:10

    Mihin  Ne  Visan puut haihtui?  Äskettäin oli 600 mottia  ja mahdollisuudet vaikka mihin  yli tuhannen,  hölynpölyä paasaa päivät .

    AJ.  onkos  sijoitus silloin  muuttunut metsäntuotoksi , aiemmin täällä sillä ylvästeltiin.  On niin ikävää, yritys jos ei ole 30 vuoteen hankkinut  puolta  60 vuoden tulostaan  niin se on hävinnyt pelin. Harmillinen laki!

    Nostokoukku 23.7.2023, 22:15

    Kerettiläisyyttä tai ei, mutta matematiikka on siitä hauska tiede, että laskea voi monella tavalla, mutta oikein vain yhdellä tavalla. Meillä raviharrastajilla on siitä erikoinen tilanne, että vain tulot lasketaan. Menot ja tappiot ovat jääneet leijumaan jonnekkin ohueen yläpilveen, ne eivät koskaan ”kotiudu”. Kymmeniä vuosia olen lajia harrastanut, käteen on jäänyt rehellisesti sanottuna vain sontaa ja paalinaruja. Mutta paljon olen saanut hyviä ystäviä ja hienoja kokemuksia. Amerikassa eräs takkutukkainen herrasmies keksi jo kymmeniä vuosia sitten, että kaikki on suhteellista.

    Gla Gla 23.7.2023, 23:22

    Tunnen raviharrastajia katsomon puolelta ja heilläkin vain vedonlyönnin voitot lasketaan. Ei kuluja.

    ”koivuja ja muita ravinteita tuottavia kasveja sallien sopivalla tiheydellä puut kasvaa lustoa kaksikertaa nopeammin tasaikäiseen verraten.”

    Tarkoitetaanko tässä sitä, että myös koivut tuottavat ravinteita maaperään? Miten tuo mahtaa tapahtua?

    Leppä kerää typpeä, mutta harvalla leppää niin paljon sekapuustona kasvaa, että sillä olisi kuviolla merkittävää vaikutusta kasvatettavien puiden typensaantiin. Oliko muita puita, jotka tuottavat ravinteita?

    Timppa 23.7.2023, 23:50

    ”koivuja ja muita ravinteita tuottavia kasveja sallien sopivalla tiheydellä puut kasvaa lustoa kaksikertaa nopeammin tasaikäiseen verraten.”

    Olen kyllä havainnut täysin päinvastaisen kehityksen.  Kun katson koivikon kuusia, niin ainakin meillä päin se kasvavat todella paljon hitaammin  kuin pelkät kuusikot mänty-kuusisekametsistä puhumattakaan.

    Visakallo Visakallo 24.7.2023, 06:57

    Perko: ”Mihin  Ne  Visan puut haihtui?  Äskettäin oli 600 mottia  ja mahdollisuudet vaikka mihin  yli tuhannen,  hölynpölyä paasaa päivät .”

    Perkolla se näyttää olevan puunkasvatus pelkän mutun varassa, kun ei saa edes aivan perusasiaa, eli keskikuutiota metsästään ilmoitettua. Jaksollisessa kasvatuksessa metsät on jaettu eri kehitysvaiheessa oleviin kuvioihin. Juuri hakatussa aukossa on 0 kuutiota hehtaarilla, taimikossa 50, nuoressa kasvatusmetsässä 100-200, varttuneessa kasvatusmetsässä 200-400, ja päätehakattavassa 400-700 (tai 1000). Kaiken lisäksi näitä eri kehitysvaiheessa olevia kuvioita on kutakin tietty prosenttimäärä metsäpinta-alasta, ja juuri tämä takaa puuston parhaan jatkuvan kasvun, tasaisen tulovirran ja parhaan puusta maksettavan hinnan. Kun näiden kaikkien kuvioiden puumäärät lasketaan yhteen ja jaetaan kokonaispinta-alalla, saadaan keskikuutiomäärä/ hehtaari. Yli 150 kuutiota / ha on näissä oloissa aika tavanomainen, hyvässä kasvukunnossa olevan metsätilan keskikuutiomäärä. Tämähän on hyvin yksinkertainen asia, mutta Perkolle näköjään aivan liian vaikea ymmärtää. Jotenkin tuntuu, ettei kukaan voi olla noin tyhmä, vaan Perko pelleilee meidän kanssa koko ajan.

Esillä 10 vastausta, 8,091 - 8,100 (kaikkiaan 14,993)
1 2 3 … 809 810 811 … 1 498 1 499 1 500