› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,311 - 8,320 (kaikkiaan 15,149)
1 2 3 … 831 832 833 … 1 513 1 514 1 515

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 17.8.2023, 12:38

    Noin on kuin Jovain  sen sanoo.  Sijoituksen riski on helpommin hallittavissa kuin paljaasta maasta.  Tutkimus ja ”viideshakkuu” sen vielä vahvistaa.  Menneisyydenukot  raivaa edelleen niissä vanhoissa ajourissa eikä  uutta ajatusta tartu.

    mehtäukko 17.8.2023, 12:46

    Paljaasta maasta sitä riittää kauhukuvaa loputtomasti .Ja Joovain tietää loput.

    Ja sitten tamppaamaan!

    Jovain Jovain 17.8.2023, 19:21

    Tottahan jatkuva kasvatus samassa metsässä pitää sisällään myös avohakkuuta. Onhan uusiutumattomat metsät uudistettava. Tuo väittämä ”yhden kerran voi poimintahakata” on outo, mutta pitää tietekin paikkansa. Jos ei uudistu ei uudistu. Valtaosa metsistä on kuitenkin uudistuvia ja on metsänomistajasta itsestään, minkälaiset kriteerit metsänhoidolleen asettaa.

    Metät kunnossa! 18.8.2023, 21:55

    Tutkimus ja viides hakkuu on se päätehakkuu jolloin jk sitte loppuu ja jätemetsästä lähdetään taas jaksollisella eteenpäin.

    Olisi hyvä jos nämä jk-ufoiluviestit palstalla loppuisi ja metsänomistajat taas palaisivat tutkittuun tietoon ja kokonaisuudessaan faktaan jossa jk:lla ei ole taloudellista tulosta osoitettavissa pitkässä juoksussa (ns. normaali korkotaso huomioiden).

    Jos peitteisyydestä haluaa maksaa niin miksi ei. Maailmassa on paljon muutakin mistä voi maksaa ja olla tyytyväinen uskoonsa:-)

    Jovain Jovain 20.8.2023, 22:01

    Ei ole näkynyt pilalle harsittuja metsiä omissa tai toisten metsissä, jos ei oteta huomioon uuden metsälain aikaan saannoksia Keski Suomessa ja siellä täällä muualla. On vaarallista lanseerata jk metsänhoitoa jaksottaiseen metsänhoitoon. Toivottavasti ei ole maan tavaksi muodostumassa. Näkee myös oikei hyviä jaksottaisen harvennuksia, joissa on jätetty suositusten mukaisesti riittävästi puuta hehtaarille.

    pv 26.8.2023, 22:04

    Mitenkäs valontarve huomioidaan jatkuvassa kasvatuksessa?

    Meillä on muutamia aukkoja joihin sopisi istuttaa uusia puita. Ympäröivä puusto on kuitenkin paljon vanhempaa.

    Lepän kasvatuksesta olisin yhä kiinnostunut. Se viihtyy hyvin varjossa kuusikoiden keskellä. Kiertoaika voisi olla lyhyt (30v) ja sitten polttopuiksi. Sopisi hyvin hakkuiden väliin kiertoajaltaan.

    Ainut ongelma voi olla laaja vesominen hakkuun jälkeen.

    Koivukin voisi käydä, jos niukempi valonsaanti ei ole ongelma

    Gla Gla 27.8.2023, 07:42

    Tuskin kasvaa leppä varjossa 30 vuodessa siihen mittaan, että kannattaa istuttaa. Lisäksi koneellisessa hakkuussa motokuski ei osaa varoa leppiä.

    Ylipäätään polttopuiden kasvatusta en ymmärrä. Itselläni on jatkuvasti jotain perattavaa, josta polttopuuta tulee muutenkin enemmän kuin tarpeeksi.

    Kohteessa ilmeisesti isompi puusto on kuusivaltaista. Sinne ei kannata istuttaa edes kuusta. Kasvu jää onnettoman heikoksi. Kasvata vaan kuuset isoiksi ja sitten päätehakkuu. Pitäisi olla vähintään 1000 m2 reikä, jolloin sen keskellä muutama taimi mahtuisi kasvamaan tyydyttävästi. 90% reiän alasta ei kasva. 0,3 ha aukossakin puolet pinta-alasta kasvaa huonosti.

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.8.2023, 08:00

    Moneen kysymykseen on vastaus metsänhoidon ohjeissa ja oppaissa. Lehtipuut ja mänty ovat ns. pioneeripuita, jotka siementyvät suureen aukkoon silloin kun luonto niitä tekee. Ne ovat valopuita jotka eivät menesty hyvin varjossa. Vaikka niitä on kitukasvuisina kaikkialla, latvus jää pieneksi ja sitä myöten kasvukin. Metsänhoito on viherhiukkasten hoitoa.

    Visakallo Visakallo 27.8.2023, 10:30

    pv:lle totean, jos on olemassa lepän kasvatukseen soveltuva maapohja, niin kyllähän kiertoaika polttopuuksi on lähempänä 10 kuin 30 vuotta.

    pv 27.8.2023, 13:27

    ”Ylipäätään polttopuiden kasvatusta en ymmärrä. Itselläni on jatkuvasti jotain perattavaa, josta polttopuuta tulee muutenkin enemmän kuin tarpeeksi.”

    Syy erilliselle kasvattamiselle on avotakka, joten puun pitää olla koivua tai leppää. Mänty menettelee.

    Kävin toisella aukolla ja sinne oli tullut enempi taimia mitä muistelin. Hitaasti siihen saa sekametsän ajan myötä. Muun istutuksen yhteydessä voin täydennellä sinne lisää puita. Pääasia että saadaan maapohja tuottamaan.


    @visakallo

    Tuo on mielenkiintoinen kannanotto. Lepät kasvavat tiheässä ja alkavat ajan myötä varjostaa itse itseään. Missä kohtaa sitten kasvu hyytyy?

    Harmaaleppä vaikuttaa kuitenkin hyvältä lyhyen kiertoajan puulta. Meillä on mökillä pieni hakkuualue johon ei haluta istuttaa pidempää puustoa ettei ilta-aurinko peity. Sain käsityksen että tervaleppä on pidempi-ikäinen, vai voiko senkin harventaa nuorena?

Esillä 10 vastausta, 8,311 - 8,320 (kaikkiaan 15,149)
1 2 3 … 831 832 833 … 1 513 1 514 1 515