Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,331 - 8,340 (kaikkiaan 15,126)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuki

    Kuusille kaarnatuholaiset alkaa olla pahin riesa. 03-khl:n metsä menee päätehakkuuseen osin sen takia. Toinen syy tupsulatvaiset männyt; kasvanut aiemmin liian tiheässä.  Männyt istutettu 70-luvun puolivälissä lehtomaisen kankaan aurausalueelle . Muuten olisi ollu mahdollinen jk:n metsä . Talouden kannalta tosin kannattavinta on uudistaa.

    sikari sikari

    PV:lle. Puhtaasti talousmetsää.

    Perko

    @Metät kunnossa!: käy kamppailua ; ” metsänomistajat taas palaisivat tutkittuun tietoon ”,   on aito huoli mutta miksi pitäis lopettaa tämä Jk- käytännössä palstalle kirjoittelu?  On tullut lisää uusia asiallisia  kirjoittajia ja se on hyvä.    Puukin havainnot ovat myös hyvät siirryttäessä eri-ikäisen metsän  jatkuvuuteen.

    Avohakkuut  nimenomaan määrättiin käyttöön perustumatta mihinkään tutkittuun tietoon.    Ratkaisevaa plussaa tutkimuksilla ei ole vieläkään  aukon  metsityksestä ilmennyt.

    Tolopainen Tolopainen

    Jk edellyttäisi paluuta 60-luvulle, jolloin metsänomistajat itse tekivät metsissä korjuutyöt ja puut ajettiin hevosilla. Silloin voidaan käydä poimimassa isoimmat puut, eikä tielinjoja tarvita. Mukavaa aikaahan se oli ja puun realihinta moninkertainen nykyiseen verrattuna. Muutamalla sadalla pinokuutiolla kuitua sai ostettua traktorin.

    Perko

    Vielä -70 luvullakin sai hehtaarin  koivupropseilla  uudenkarhean 99 Saabin!   Urakoitsijoille  ovat nykyiset koneet kopioitu Kanadan metsistä eikä niitä ole tarkoitettu harvennuksille.  Teollisuus on kaapannut yksityisten metsät  ”hinnat ja tehtävien ohjauksen hallintaansa”.  Virolaiset  osoittivat kuinka hölmöjä  suomalaiset puunmyyjät ovat!

    Visakallo Visakallo

    Perko: ”Virolaiset  osittivat kuinka hölmöjä  suomalaiset puunmyyjät ovat!”

    Vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, ettei Perkolla ole kokemusta Viron metsätaloudesta. Viime vuosikymmenten aikana siellä koetut nousut ja laskut ovat olleet sen laatuisia, joita suomalaisen puunmyyjän on täällä vaikea edes kuvitella.

    Perko

    Visa voi kertoa ne  heikkoa vahvemmat tiedot Eestin  metsistä, viisinkertainen hinta puun myyjälle suomalaiseen verraten!!  On sekin perin kummallista  kun oma mo yhtiö täällä kusettaa  osakastaan kartellilla ja johtajalle  korotelan miljoonien bonuksia!  Samat hallituksen jäsenet saa jatkaa, niin  on siinä selittämistä ja  typeryyttä.  Venäjän puu-kortti  on toinen ihan erikoinen juttu!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Käytännössä jatkuvaa kasvatusta on päästy laillisesti kokeilemaan vasta vuoden 2014 jälkeen – siis alle kymmenen vuotta. Pikku hiljaa tullaan saamaan niitä hyviäkin jatkuvan kasvatuksen tuloksia, kun kokeiluja tehdään laajemmin. Turvemailla hyväksi voidaan laskea hieman alempi kasvu kuin kivennäismailla, koska pohjaveden pinnan säätely säästää turvekerroksia hajoamiselta.

    Jatkuva harsinta saattaa osaltaan selittää myös pv:n metsien kunnon. Jos jatkuvasti poimitaan päältä parhaiten kasvaneet ja jätetään kasvamaan heikoimmat alle jääneet myyntiarvoltaan vähäarvoiset puut, tuloksena voi olla geneettiseltä laadultaan heikkoa metsää, joka ilmenee esimerkiksi mutkaisuutena.

    Jos haluaa parantaa metsiensä kasvua, myydä muutakin kuin polttopuuta ja jättää jälkipolville paremmat metsät, harsintametsässä tulisi tehdä aukkoja ja uudistaa jalostetulla siemenellä ja taimilla. Tapion metsänhoidon suositukset sisältävät kyllä ohjeet myös jatkuvaan kasvatukseen mutta sitä ei kannata soveltaa ellei puuston lähtötilanne sovi siihen.

    Puulajiston monipuolisuus pyritään suositusten mukaan toimittaessa nykyään metsänhoidossa säilyttämään, eli ei tarvitse tehdä yhden tai kahden puulajin metsää.

    Puuki

    Jalostettujen taimien ja hyvän maanmuokkauksen edut koko kiertoaikana on  kiistattomat vertailussa jk:n metsään. Yli 20 %:a parempi kokonaiskasvu merkitsee sitä, että Jk:n hyödyt jää peitteellisyyden säilyttämisen ympäristövaikutusten  puolelle kangasmailla varsinkin.  Taloudellisen tuloksen vartailuissa jk häviää useimmissa tapauksissa. Kaarnakuoriaistuhojen  yleistyminen puoltaa  sekametsien kasvatusta eli tasaikäinen uudistusketju on siinäkin vahvoilla.

    Perko

    Kaikenlainen edistys on hyväksi ja niitä voi käyttää.  ”  Taloudellisen tuloksen vertailussa jk häviää useimmissa tapauksissa. ”  Useimmissa vertailuissa ( laskuissa ) on sattunut kahteen kertaan hyödynnetty  eriaukkohakuuntulosta ja  määritetty väärin jk:n  kasvavalle puustolle epämääräisiä korkomenoja. Pahin haitta on pitkällinen  ( 30 v ) odotus aukosta tappiolla joka auttamattomasti tuhoaa hyvänkin kasvun tuoton!  Vanhanlain  laatijat ja systeemin tekijät eivät tienneet eivätkä välittäneet  mo:n  tappiosta heille konsernien  hyöty oli ainut josta saivat itse korvauksen.

    Leppää seassa kasvavat kohdat tuottaa nopeasti  lisää puuta.  En ole löytänyt  siihen liittyvää tutkimusta. Oma havainto on , että  yli kaksin kertainen  lustonkasvu sopivilla kohdilla on syntynyt.. Sehän  on enemmän kuin 100 % lisä  eikä paljon maksa!  pv , jätä leppiä sekaan  ne tuottaa vaivatta ( N ) luomulannoitetta  satojen euron edestä vuodessa !

Esillä 10 vastausta, 8,331 - 8,340 (kaikkiaan 15,126)