Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,551 - 8,560 (kaikkiaan 11,971)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Kalle Kehveli

    Pohjoisempana on paremmat edellytykset jatkuvaan kasvatukseen. Ei ole kirjanpainajaa, ei juurikääpää ja lyhyempi puusto varjostaa vähemmän.

    Metsäntuotto voidaan näin pudottaa 20 eurosta kymmeneen hehtaarilla. Juuri pohjoisessa tulisi käyttää jalostettua siemen-ja taimiainesta kannattavuuden parantamiseksi.

    Rukopiikki

    Mielestäni pohjoisessa juuri tarvitaan mahdollisimman monipuolista perimää ja siksi luontainen uudistaminen paras.

    Rukopiikki

    Oulun ja Lapin lääneissähän istutuksia ja kylvöjä on tehty paljon jalostamattomalla metsikkösiemenellä. Käpyjä on ostettu säännöllisesti aina silloin tälläin hyvinä käpyvuosina.

    A.Jalkanen

    Jalostettua ja jalostamatonta siementä voi sekoittaa, sillä keinoin sitä jalostettua riittää laajemmalle alueelle. Jalostettua siementä voi myös kylvää vähemmän ja jättää alueelle lisäksi muutaman hyvän puun siemenpuiksi ja säästöpuuryhmiin.

    Rukopiikki

    En luota siihen että jalostuksessa on huomioitu kaikki mahdolliset asiat. Ei se edes ole mahdollista. Luonto kun kylvää niin sieltä voi valita sitten ne parhaat jatkoon. Havupuita on ollut satoja miljoonia vuosia, niin siihen on syynsä miksi ne ovat kehittyneet sellaisiksi kun ovat. Mielestäni on vaarallista alkaa niiden perimään jalostuksella vaikuttaa.

    R.Ranta

    Minä ainakin suhtaudun varauksella, varsinkin ääriolosuhteissa perimän kovaan siirtelyyn. Omistan yhden kohteen, jossa tervaroso on jo taimikkovaiheessa iso ongelma. Siksi suosin mieluummin luontaisia menetelmiä, jos se näyttää mahdolliselta – luonto on viisas.

    Pitää ymmärtää, että panokset tulee olla oikeassa suhteessa tuottoihin, jotta toiminta olisi taloudellisesti järkevää. Jos toisessa paikassa tuotto on 5 tai jopa kymmenkertainen, niin panoksetkin voivat ja pitääkin olla täysin erilaisia. Kaikilla muilla aloilla tämä on itsestään selvää. Taloudellinen ajattelu metsäpuolella on vieläkin lapsenkengissä, vaikka kehitystä sentään on tapahtunut.

    A.Jalkanen

    Jalostettu siemeneräkin on aina saanut sekoituksen luonnon villiä alkuperää, joten ei metsäpuistamme kuusta ja mäntyä voida pitää pitkälle jalostettuina. Luontaisten menetelmien haittapuolena on huonompi onnistumisen todennäköisyys ja hitaampi alkuun pääsy.

    Perko

    Visapallo , jos olisit Eduskunnassa pm niin mitä muuta lopettaisit?   Onko  nämä vapaanmetsähoidon jatkuvat  kirjoitukset   ensimmäiset entä seuraavaksi?    Nyt kun on seuraavaksi julkilausuman  jälkeinen 40  – 70 vuoden ”rahatonpitkätalvi”  eikä Ruotsi ota Volvolle töihin, sahan bensat kallistuu ja viilat tylsyy,  milläs  vaihtaa maasturia?

    A.Jalkanen

    ”Varoituskuusikko” ei sovi nykyajan jiikoohon ihan suoraan varoittavaksi esimerkiksi, jos se on avohakkuualan jätepuustosta syntyisin. Nykymallissa suositaan päällispuustona sekametsää, jonka alle pyritään synnyttämään elinvoimainen kuusikko tai ihannetapauksessa sekametsä. Koivua ja mäntyä ei tiheän puuston alle synny helposti, mutta puhtaassa männikössä se onnistunee karummilla kasvupaikoilla. Koivun runsaus nykyisessä maisemassamme perustuu avovaiheiden runsauteen, erityisesti kaskiviljelyyn.

    Metsuri motokuski

    Mitäs mieltä rukopiikki on viljakasvien jalostuksesta. Olisiko pitänyt viljojen osalta myös pysyä alkuperäiskannassa ? Onhan kasvin jalostuksella suuremmat hyödyt kuin haitat. Nytkin jalostetaan taudin kestävämpiä ja kuivuuden kestävämpiä lajikkeita. Jos joku kiistää kasvin jalostukseen hyödyn ei kyllä tiedä paljoakaan jalostuksesta. Geenimuuntelu on asia erikseen.  Silloin voidaan mennään jo liian pitkälle.

    Onhan se hieno asia että puun jalostuksesta käytetään niitä parhaiten kasvavia ja laadukkaimpia yksilöitä mitä metsällä on tarjota.  Täytyy muistaa että vaikka siemenviljelmiltä kuinka hyvää siemen tavaraa saadaan niin pölyytykseen aina tulee myös luontaista siitepölyä joka rajoittaa yksipuolisen pölyytyksen ja geenipohjan kaventumisen.

Esillä 10 vastausta, 8,551 - 8,560 (kaikkiaan 11,971)