Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,731 - 8,740 (kaikkiaan 15,381)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    No kerrohan nyt sitten Leena, paljonko sitä myytyä alaa oli, kun kerran niin hyvin tiedät. Ei varmasti kukaan halua saada sinusta epäuskottavaa mielikuvaa, -eihän?

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    143,7 ha (itse kertomasi mukaan, ennen spv-sotkuja, laskettu ilmoittamastasi kokonaiskasvusta jaettuna ha-kasvulla ja tarkistus kokonaispuustomäärä jaettuna ka/ha)

    Mutta jos Tumpskan naapurin metsät lasketaan mukaan, kuten näemmä tapana on erinäisissä yhteyksissä ollut, niin on varmaan löytyy enemmän kuin tuo 1,5 100:aa.

    Visakallo Visakallo

    Muuten Leena ihan hyvä, mutta tietosi vaatisi päivitystä.

    Visakallo Visakallo

    Minkä verran Leenalla tuli motteja siinä kaupassa?

    Visakallo Visakallo

    Leenalla otti jälleen kerran luontainen vaatimattomuutensa vallan. Vai pelkäätkö intimiteettisi menettämistä?

    Visakallo Visakallo

    Nämä reva-Leenat ja muut kevytnimimerkit ovat vähän kuin finnit naamassa tai hiiret ruokakomerossa. Ovat toki harmillisia, mutta kuuluvat elämän rikkauteen. Kukapa ei ainakin salaa nauttisi kunnon mustapään puristamisesta, tai hiirennakin naksahduksesta silloin kun talo on muuten aivan hiljainen.

    Jovain Jovain

    Ne jotka ovat olleet mukana 50-70 luvulla, tietävät minkälaista ns. peitteinen metsänhoito siihen aikaan oli. Ei ollut määrämittaan harsintaa, se kiellettiin julkilausumassa. Ei ollut myöskään nykyisten suositusten mukaista metsänhoitoa. Oli kokonaisvaltaista metsänhoitoa, jossa nykyisiä erillään pidettäviä hoitomuotoja ei luokiteltu erikseen. Eriyttäminen alkoi vasta sen jälkeen, joskus 80 luvulla, jk sulkuun johtaneista tapahtumista. Peitteinen metsänhoito on hyvinkin ollut 40-50 vuoden takamatkalla, joten ei niitä tuloksia käytännön metsänhoidosta heti ole saatavissa.

    Puuki

    Hyviä tuloksia ei tule koska jk-menetelmä kuuluu marginaaliin ja siellä pysyy. Korkeintaan turvemailla yleistyy, kun ojan kaivua ei sallita. Saksassa, jossa paremmilla kohteilla kuin Suomessa on mahdollista jatkuvakasvatus ,on onnistunut 40%:lla kohteista. Siellä jk:a on harrastettu jo yli 100 vuotta.

    Visakallo Visakallo

    Nyt kyllä Jovain muistaa asiat väärin. Kyllähän 50-luvulla tehtiin aukkoja ja hoidettiin taimikoita aivan samalla periaatteella niin kuin nytkin.

    Timppa Timppa

    Minun kokemuspiiriin kuuluu n 70 hehtaarin aukko, josta kauppa tehtiin tammikuussa 1963.  Olin silloin kuskina, kun tilan kahdelta osakkaalta haettiin nimiä.  Aina ihastelen sitkeyttä, millä tuohon aukkoon kiviseen maahaan saatiin  paljasjuuritaimet istutettua.  Tuli täydellistä jälkeä meidän puolelle, kun sitten myöhemmin huolehdittiin myös vesakon parkauksesta.  Tila jaettiin 1968 ja tämä meidän porukka jatkoi aukkojen tekoa n 1970 alkaen.

    Tuosta aukosta päätyi 50 ha Yhteismetsälle.  Näkee eron kuinka paljon paremmin alusta pitäen hyvin perattu metsä kasvaa.

Esillä 10 vastausta, 8,731 - 8,740 (kaikkiaan 15,381)