Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 9,031 - 9,040 (kaikkiaan 15,381)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • suorittava porras suorittava porras

    Perkolle totean ,että kokemus ja työn tarjoama mitattu tieto ovat vähän arvokkaampaa pääomaa verrattuna jonkun alisuorittajan toiveajatelmiin.

    Valitettavasti tämän alisuorittajan laiminlyönnit kostautuvat vasta seuraavalle omistajalle ja alisuorittaja voi kehuskella menetelmäänsä niin kauan ,kun palstalla huojuu edes  muutama puu. Nekin iältään yli 100 vuotta ja laadultaan täysi arvoitus.Tuossa ajassa tehdään kunnon tili jaksollisessa kahden puusukupolven tuloksista . Nykyään kuusikko alkaa olla korjuukypsää jo 50 vuodessa uudistamisesta parempien taimien ja tehokkaamman hoidon ansiosta. Enskasta keryy puutavaraa 60-90 mottia ,toiskasta 100-150 mottia ja päätehakkuusta 300-500 . Jatkuvan saalis jää 50 vuodessa  300 mottiin.

    Jatkuvan puolella en ole myönteistä kehitystä havainnut. Puusto taantuu jokaisen käsittelykerran jälkeen. Siinä ”sadonkorjuu” on kerättyyn materiaaliin nähden kallista ja kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja kohtuuttomasti saantoon nähden. Lisäksi taantuva kasvusto  kehittyy aikanaan päästölähteeksi vaikka hiilensidontaa tulisi lisätä.

    Perko

    A.J . ”Puiden kasvuedellytykset ovat parantuneet (lämpösumma, sadannan typpilaskeuma) ja samaan suuntaan vaikuttavat ojitus, maanmuokkaus ja jalostettu taimiaines.”  ja lämpösumma  ojat . nuo ei mitenkään ole pois  toisilta.  Perustelen , näet T. Pukkalan grafiikasta jossa on kuvattu se tappion jakso jossa aukon kasvatuksen käyrä laahaa pohjamutija, samaan aikaan    jk:ssa ne 19- 25 cm puut kasvaa 20%:n  tuotolla täällä jopa yli. Siitä saa myyntiin het’ 8- 12v välein sahapuuta eikä 40 -70 vuoden jälkeen.  Vertauksesi, niitä aukkoja tehdään niin jokkaine on  sen 30 vuotta miinuksella myös  pita-alasta 70  %  on kulutuksessa eikä  sieltä saa myyntiä. Monikerroksellisen pinta-alasta   on ”kokopuu”  tuotannossa aina optimi määrä 79-80 % kalleimman massasta  tuotossa ja  parhaassa kasvussa.    Tulon nopeus kertymä  + korkoa korolle on toinen ja sen olen moneen kertaan todistanut voittavan aukon tuloksen..  Näiden takia tähän  virityn!

    Puuki

    30 vuoden tuloton jakso perustuu (tahalliseen)  väärinymmärtämiseen . Se parempi lopputulos tulee , kuten jokainen varmaan tiedämme, paremmasta kantorahatulosta ja sen korkotuotosta aloitustilanteessa.  30 vuodessa erotus on kasvanut jo niin isoksi, että harvoin pari harsintakertaa riittää sitä kompensoimaan millään järkevällä korkokannalla laskettaessa.  Perko ei ole todistanut mitään sitä kumoavaa muualla kuin omissa kuvitelmissaan.

    Pukkalan käppyrät kertoo vain sen mikä sopii jk-firman agendaan.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Noinhan se menee kuten suorittava edellä jaksollisen kuusikon kierrosta kirjoittaa. Suomi on laaja maa ja olosuhteet vaihtelevat, mutta kuten aikaisemmin kirjoitin, en ole 30 vuotta miinuksella saanut menemään näillä leveyksillä. Minkä huonommat maat ovat, kuten pohjoiseen mentäessä jatkuvakasvatus on varteen otettava vaihtoehto. Täällä se on perillisten pettämistä ainakin taloudellisessa mielessä. Olen katsonut muutamia jk;n tapaisten hakkuiden jälkeisiä metsiä, oma vanhakantainen näkemykseni lopputuloksesta usein; raiskio. En sellaista kyllä ilkeäisi perillisille jättää levollisin mielin.

    Perko

    Puuki onko  aukossa  sahapuuta, mitä puita  näet ?   olet juuttunut  siihen aukkosta jk:ksi muutokseen.   Monikerros metsää on ilman aukkojakin.   Sekin, että  niitä kokopuita on jk:za    jatkuvasti  optimitiheydellä vaikka myynti on vilkasta.  Hinnan  saa myyjä sanoa eikä  odottaa kuin lammas tappajaa!    Suurin osa mo:sta  on myynnistä ulkona ja järjestöt  ynnä yhtiöt  antaa vain takuita!

    ”Pukkalan käppyrät kertoo vain sen mikä sopii jk-firman agendaan.”  Puuki piirrä sinä oikeanlainen  käppyrä!   Tai liitän  sinut Lavrov porukoihin totuuden kertojana.

    Jovain Jovain

    Kannattaako jatkaa markkinointia paremmista kantorahatuloista, jotka eivät ole tulo ollenkaan. Hoidetuissa jk metsissä ei makseta alempia kantorahatuloja. Niissä puuston arvo ja puustopääoma ovat kohdillaan. Tuplat puustopääomassa on tuplat euroissa. Vajaaksi jäävät alemmat puustopääomat (vajaatuottoiset) ja alemmat maksetut hinnat.

    Puuki

    <p>Melko sokea pitää olla jos ei ymmärrä mihin perustuu jk-firmojen propaganda jossa lasketaan päätehakkuupuuston myyntitulo edellisen puusukupolven lopputuloksi. (eli NNA-laskelmassa mitättömän pieneksi). Jk:a ei useimmissa tapauksissa saa riittävän kannattavaksi edes paperilla ja siksi on otettu keppihevoseksi paljaanmaan arvon laskenta päättymättömillä aikajanoilla. </p><p>Saatu kantorahatulo pitää laskea aina tilanteen mukaan (leimikkokohtaisesti) sen hetkiseen tuloon kuten menotkin lasketaan kunkin vuoden menoiksi.  Eurot ratkaisee ei niinkään prosentit vaikka nekin on tärkeitä laskemisen kannalta koska rahalla on myös aika-arvo eli korko. </p>

    KeMeRat

    <p> ”Eurot ratkaisee ei niinkään prosentit vaikka nekin on tärkeitä laskemisen kannalta” </p><p>Nyt tuli kultamitalitason ämpyröintiä.</p>

    Puuki

    <p>Eläpäs kemera puutu asioihin joista et mitään ymmärrä. </p>

    Perko

    Mien en tarkkaan nähnyt hämärässä, käyn  het’ aamulla katsomassa onko naapurin aukossa myyntipuita, mutta  uskotaan, Äijillä  ja Puukilla on varmat tiedot salajuonista yliopiston kanssa.  Omissa mittauksissani, jk laskuihin on mennyt virus ja jopa   puissakin on se samainen virhe  joka ei ota huomioon noita salajuonia.

    — Paljastakaa nuo  Pukkalan  ja kumppaneiden kirjallisuuteen  ujutettut vilpit ja mitä  nuo  kelmit vielä yrittävät tehdä   tamppauksen tuhoksi.   Nyt on  herkeämättä  oltava valppaana aukonlaidalla sitä ei tiedä mitä on seuraavaksi tekeillä!

Esillä 10 vastausta, 9,031 - 9,040 (kaikkiaan 15,381)