Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 9,431 - 9,440 (kaikkiaan 15,381)

1 2 3 … 943 944 945 … 1 537 1 538 1 539

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Perko 23.3.2024, 09:08

Onko ne samoja vaatimuksia joita esität täällä vai varmennettuja perusteita?

A.Jalkanen 23.3.2024, 09:12

Viittaan lähinnä tuotoslukuihin: viljelypuustoja pidetään parempikasvuisina koska niissä on jalostettu alkuperä ja taimilla paremmat olosuhteet. Ymmärtääkseni tulokset ovat varmennetut näiltä osin.

Perko 23.3.2024, 09:29

Onko kyse tähän liittyvästä ymmärryksestä? Luontaisessa uudistumisessa on siemenvuosien vaihtelua, siemenpuiden koosta ja kunnosta seuraavia epävarmuuksia jokavuotiselle taimettumiselle. Taimien kasvua on useassa kerroksessa josta valikoituu parhaat jatkoon.. Taimettumiselle on kuitenkin mahdollisuus 50 vuoden seurannan jokaisena vuonna. Aukkomenettelyssä taimettumista yritetään kerran jai yrityksiä toistetaan jonkin vuoden välein eikä metsä ole tuottavassa tilassa vuosikymmeniin.

Tuuli humisee yli kuin Cherbourgin Sateenvarjot biisissä! Laita soimaan ! mie lähen kauppaan.

A.Jalkanen 23.3.2024, 09:36

eikä metsä ole tuottavassa tilassa vuosikymmeniin

Tähän palataan vielä. Ihan pian saattaa olla kättä pidempää jolla mätkiä.

Panu 23.3.2024, 09:37

Jaksollisessa kasvatuksessa on tosiaan kasvupaikasta riippuen aukon teon jälkeen 5-20v jakso, jonka aikana m3-kasvua ei juuri ole. Onnistuessaan jatkuvassa kasvatuksessa m3-kasvu on jatkuvaa.

Jovain 23.3.2024, 09:44

Hyviä tuloksia Lähde on saanut jatkuvan kasvatuksen tutkimuksista. Osoittaa jk. yläharvennuksen, verrattuna jaksottaisen alaharvennukseen, menevän selkeästi jatkuvan kasvatuksen hyväksi. Samaan tulokseen ovat päässeet myös monet muut tutkijat. Mutta erilaista näkemystä aihauttaa tämä nimen omainen yläharvennus, kummanko hoitomuodon hyväksi yläharvennus lasketaan. E. Lähteen mukaan: ”Jatkuvan kasvatuksen edullisin hakkuutapa on puuston yläharvennus” ja samaan aikaan yläharvennuksen tuottoa perustellaan myös jaksottaisen metsänhoidon tuotoksi. Selvä laskennallinen ristiriita tässä on, jos vertaillaan hoitomuotoja keskenään. Mutkistuu vielä, kun lain ja mh. suositusten mukaan jatkuvalla kasvatuksella tarkoitetaan poiminta ja pienaukko hakkuita. Ja saman lain ja suositusten mukaan yläharvennukset luokitellaan jaksottaiseen metsänhoitoon kuuluvaksi. Ymmärtääkseni E. Lähde kiistää tämän menettelyn. Hänen mukaansa on tapahtunut eräänlainen metsänhoidon koplaus, jossa lakiteitse ja metsänhoidon suosituksilla estetään jatkuvan kasvatuksen toteutumista.

Visakallo 23.3.2024, 09:59

Ei ole Jovain tapahtunut mitään koplauksia, vaan jaksottaisessa kasvatuksessa tehdään kulloiseenkin leimikkoon tarkoituksenmukaisin toimenpide, eli alaharvennuksen yhteydessä poistetaan tarvittaessa myös jonkin verran etukasvuisia susipuita, jotta lopputuloksena olisi tasakoisempi kasvua jatkava puusto. Miksi näin yksinkertaisesta käytännön perusasiasta tarvitsee kenenkään edes kiistellä?

A.Jalkanen 23.3.2024, 10:18

Ei ole mutkallista Jovain. Jaksollisessa mallissa tehdään yleensä aina myös taimikonhoito ja vähintään yksi alaharvennus tai laatuharvennus joissa allejääneitä pieniä puita poistetaan. Kokojakaumaa tasoitetaan. Jatkuvapeitteisessä mallissa nämä pääosin säästetään ja pyritään ylläpitämään laaja kokojakauma. Aivan selkeä ero menetelmien välillä.

Jovain 23.3.2024, 10:30

Visa meillä tuskin on erilaista näkemystä metsänhoidosta, minä en ainakaan siihen usko. Tässä ei ole siitä kysymys, vaan hoitomuotojen välisestä kannattavuudesta. Monet tutkijat, kuten Tahvonen, Pukkala ja Lähde ovat sen osoittaneet ja perustelevat nimen omaan yläharvennuksilla. Mutta kun tämä tulos on niin ristiriitainen, tullaan siihen kysymykseen, mikä on tulos hoitotapoja yhdistämällä. Siihen olet viitannut ja tutkimus on siihen viitannut.

Timppa 23.3.2024, 10:40

Minä en usko jaksollisen yläharvennukseen vaikka sitä nyt niin hehkutetaan. Siinähän poistetaan parhaat puut, joilla olisi aikaa kasvaa vielä vuosikymmeniä. Sen sijaan uskon Visan systeemiin, jossa alaharvennusta täydennetään ylisuurten susipuiden poistolla.

Eikös tutkimuksissa ole osoitettu, että alaharvennuksen jälkeen puiden kasvu kiihtyy nopeammin kuin yläharvennuksen jälkeen. Ja voi tietysti käydä niinkin kuin tämän keskustelun aloittaja kirjoitti.