Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 9,591 - 9,600 (kaikkiaan 15,381)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Husq165R

    Nyt kemera sekoittaa eliittiä tahallaan. Kun ei tule taimia!

    Joutuvat vielä virnuilun takia hermolomalle, silloin ei enää naurata.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Erkki Lähde on kehittänyt menetelmää ainakin 40 vuotta ja Luke 20. Sen sijaan käytännössä sitä on voitu soveltaa täysipainoisesti vasta 10 vuotta joten kokemusta puuttuu. Metsien inventoinneista ei saada vielä ilmi tilastollisesti luotettavasti eroja uudistumisesta eikä metsätuhojen riskeistä. Jos VMI luokittaa koealat niin että edes erirakenteismetsät saa tuloksissa erilleen tietoa alkaa kyllä kertyä.

    Puuki

    <p>Onhan niitä koeloja ollut. Teillä kevytnimimerkeillä ei niistä ole vain tietoa  mikä ei mikään ihme olekaan.</p>

    Visakallo Visakallo

    Se on Puuki niin, että kevytnimimerkki ei kehity, vaikka sille tarjoaisi minkä tasoista tietoa tahansa. Siinä ei auta aika, esittäjän koulutustaso, eikä titteli. Kevytnimimerkeillä on täällä aivan muut intressit kuin asiallinen keskustelu metsänhoidosta.

    suorittava porras suorittava porras

    Ei siinä enää mitään tutkimuksia tarvita ,kun lähes jokainen metsäammattilainen ja valveutuneet metsänomistajat ovat todenneet luontaisen uudistamisen riskit. Tuuli kaataa suojuspuut ja tilalle kasvaa vain heinää. Sitten seuraa keinollinen uudistaminen ja vuosien taistelu heinää ja risukkoa vastaan ,jos halutaan saada uusi metsä aikaiseksi. Eli sitä parjattua tamppaamista korkojen kanssa . Jos  sitä ei tehdä on jk-alue ennen pitkää pelkkää aroa.

    Timppa Timppa

    Juuri näin.  Täystiheän kuusikon uudistaminen on todella helppoa.  Heinä ja muu pintakasvullisuus ei pysy istutuskuusien tahdissa.  Sitten varhaisperkaus varhaisessa vaiheessa, jolloin pusikoituminen on erittäin vähäistä-

    Perko

    Havaintoja  ; istutettumetsä  kärsi tuulituhot  Asta-myräkässä mutta luonnollisesti syntynyt  monikerroksellinen sekakasvusto ei.   Iät’ ajat   on ajettu polttopuuksi pystyyn kuivuneita   ja kaatuneita puita  istutusmetsästä.   Juuristolahot ovat enimmäkseen  peräisin kuusikko istutusmetsien käsittelystä.  Lahot eivät ole mitenkään lennosta tulleet  koivikoihin syntyneisiin sekametsiin.

    — Metsän paremmuus  konkretisoituu myynnissä ja siitä miten  nopeasti sillä saa rahaa.   On  harmittavaa kuinka vähillä tiedoilla  tuottavuuteen  metsän ammattilaiset ovat valmennettu.   Täällä edelleen jauhavat toisarvoisesti  metsurit, istuttajat ja raivauksien tekijät  eivätkä  osaa  € – tuottavuutta  laskea tai ymmärrä  miten sen voi  nostaa.

    R.Ranta R.Ranta

    Ei kai sitä kukaan epäile, etteikö kuusimetsää saada istuttamalla uudistettua ja syntymään täystiheä metsä. Paremmin kuin luontaisesti tai jk:lla. Kokonaan toinen kysymys on, mikä se on taloudellisena kysymyksenä missäkin olosuhteissa.

    Pörssi on tuottanut keskimäärin kahdensadan viime vuoden aikana 7 % vuosittaista tuottoa. Timppa sai Keski-Suomessa karvan yli kaksi metsistään ja julistaa syvällä rintaäänellä toimiensa ylivertaisuutta ja että koroilla ei ole mitään merkitystä.

    Meillä metsätalouden rakenteellinen uudistaminen on lapsenkengissä. Omistusrakenne on hevosaikakaudelta. Maatalouden kaltainen rakenneuudistus on jäänyt kokonaan tekemättä, eikä rakenneuudistukseen edes ymmäretä pyrkiä – mieluummin päinvastoin. Tukiviidakkoa näperellään aika ajoin, eikä suurta alan uudistamistarvetta nähdä ollenkaan.

    Puuki

    <p>Kerropa sitten mitä se suuri uudistus metsätaloudessa pitäisi sinun mielestä sisällään. </p><p> </p>

    Puustola

    <p>Luen harvakseltaan tätä keskustelua. Mietin miksi tietyt nimimerkit täällä ilman käytännön esimerkkejä tai muita keskusteluun uutta tietoa tuovia perusteluja jatkavat saman asian jauhamista, osin asiattomastikin. Eikö se riitä, että itse tulee asiallaan onnelliseksi ja omasta mielestään pärjää jopa muita paremmin, ja on saanut sen sanottua. Väkisin tässä näkyy uskonnollisia piirteitä.<br />Sinällään en tietenkään vastusta keskustelua, mutta pitäisinhän sen jotenkin edetä. Uusien oivallusten etsiminen tästä ketjusta on aika työlästä.</p>

Esillä 10 vastausta, 9,591 - 9,600 (kaikkiaan 15,381)