Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 9,601 - 9,610 (kaikkiaan 15,381)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juuristolahot ovat enimmäkseen peräisin kuusikko istutusmetsien käsittelystä. Sana ’istutusmetsien’ on tuossa tarpeeton.

    Metsien rakennemuutos on jo hyvässä vauhdissa, kun metsänomistaminen ei välttämättä enää suurten ikäluokkien perillisiä kiinnosta. Yhteismetsät ja sijoitusrahastot keräävät palstat itselleen. Tämä tulee olemaan iso muutos myös metsästysseurojen toimintaan. Sietävätkö isot toimijat enemmän vai vähemmän hirvieläintuhoja?

    Perko

    Istutuksissa on käytetty  avojuurisia-, kartonkipaakku-, verkkopaakku-, turvepaakku- jne. taimia moneen tapaan kaivettuna maahan.  Niissä on  monessa ollut  vikoja ja haittoja   jotka paljastuvat  kaatuvina ja lahoutuen.  Enson–kartonki ei hajonnut  verkko jätti juuret möykyksi ja avojuurten katkoksista iski tauti!    Varmaan he  jotka ovat asiaa tutkineet  ja tohtorit osaavat   selittää  vahinkojen  suuruuden  metsille  ja etenkin aukon omistajalle.   Vieläkin löytyy  tuulenkaadoista  niitä nyytiksi jääneitä  juurimöykkyjä, kertoi  tuhon raivaaja.

    Timppa Timppa

    Monenlaista tainta ja istuttajaa on ollut meidän metsissä.  Eikä suotta. Sinä aikana puusto on lisääntynyt 60 m3/ha eli 70 % vaikka on joku kalikka myytykin.

    Todellisia työnsankareita olivat aikanaan paljasjuuritaimien istuttajat, jotka joutuivat kuokkimaan tosi kivistä maata.

    Makarov

    Maataloutta ja metsätaloutta ei kyllä kannata niputtaa yksyhteen. Ero on huomattava pelkästään siinä että metsätalous on kannattavaa markkinaehtoisesti kun taas maatalous perustuu huomattavaan tukijärjestelmään ja ei siltikään tahdo olla kannattavaa. Mitä Reima sitten tarkoittanee rakennemuutoksella ehkä jotakin sukupolven vaihdoksia  helpottavia systeemejä. Itse pidän nykyisestä metsätalouden markkinoihin perustuvasta systeemistä. Unohtamatta että omalla ammattitaidolla pystyy vaikuttamaan metsätalouden kannattavuuteen huomattavasti, se tuo ammatti ylpeyttä.

    Visakallo Visakallo

    Tuohon Makarovin viimeiseen lauseeseen kiteytyy koko yksityisen metsänomistuksen idea. Joskus vain tuntuu näitä palstan juttuja lukiessa, että aivan kaikki eivät ole jostain syystä vielä päässeet ammattiylpeydestään nauttimaan.

    Timppa Timppa

    Ja saa todellisia onnistumisen kokemuksia, kun katsoo metsää missä vaiheessa vaan.  Hienoa on katsoa puita suurissa pinoissa lähtemässä kauas maailmalle vaikkapa ihmisten kotien rakennusaineiksi.  Tai sitten pientä tainta, joka on suuren puun alku.  Tai muistella kohdetta, jonka kasvuun lähdössä on ollut vaikeuksia, mutta nekin on voitettu.  Tai ihan mitä vaan metsässä.-

    En kyllä ymmärrä metsänomistaa, joka synkistelee metsänsä vuoksi.  Päin vastoin.  Kun on vaikeaa, niin metsäretki auttaa.

    Jovain Jovain

    Voimme olla ylpeitä metsänhoidosta, toki synkistelyynkin on aihetta. Metsänhoidossa  mennään pitkissä sykleissä, vuodet eivät riitä, menee mieluusti vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja ja tasapainoa on vaikea löytää. Tuskin kuitenkaan ammattiylpeydestä, liiallisella harsinnalla on pilattu metsiä, mutta niin on pilattu myös harsinnan liiallisella torjumisella. Nyt uudella metsälailla pyritään tasapainottamaan tilannetta ja aika näyttää miten siinä tullaan onnistumaan.

    mehtäukko

    RRanta: ” Ei kai sitä kukaan epäile, etteikö kuusimetsää saada istuttamalla uudistettua ja syntymään täystiheä metsä.Kokonaan toinen kysymys on, mikä se on taloudellisena kysymyksenä missäkin olosuhteissa.

    Pörssi on tuottanut keskimäärin kahdensadan viime vuoden aikana 7 % vuosittaista tuottoa.Timppa sai Keski-Suomessa karvan yli kaksi…

    Meillä metsätalouden rakenteellinen uudistaminen on lapsenkengissä. Omistusrakenne on hevosaikakaudelta. Maatalouden kaltainen rakenneuudistus on jäänyt kokonaan tekemättä”.

    Voikin kysyä, miksi tuollaisella peri-aatteilla varustettu henkilö on haalinut metsäomaisuutta kaikkien kiusaksi, kun ei sitä ole ollut tarkoituskaan hyödyntää asianmukaisesti? Kun ihannoitu pörssikeinottelijoiden selkäruoto pysyy 200 vuottakin suorassa, onhan se saavutus sinänsä. Haikailu Hemilän ”maatalouden hallitun rakennemuutoksen” lääkkeitä metsätalouden tervehdyttämiseksi, osoittaa jo melkoista asennevammaa omistusoikeuden uudelleen sosialisoimiseksi.

    puutuomas puutuomas

    Kyllä se 2019 aikoihin laittoi mielen matalaksi kun ostin velkarahalla pienen metsätilan tarkoituksenani hakata hankintana manuaalisesti tukkikokoiset ylispuut sankan kuusialikasvoksen päältä ja sillä keinoin selvitä pahimman talven yli. Muutoin kaikki meni hyvin mutta tukkia ei silloin saanut mihinkään kaupaksi joten jouduin silppuamaan ja myymään ne kuitupuuna. Siinä kohti tapettiin erään metsurin viimeinenkin usko metsätalouteen ja vaihdoinkin sittemmin alaa. Velat metsätiloista jäi muistuttamaan siitä että mitä sitä ennen on tehty.

    puutuomas puutuomas

    Työmaa meni myös metsäkeskuksen tarkastukseen ja sieltä tuli vain kehuja hyvin onnistuneesta hakkuusta kun kasvatuskelpoisia kuusiakin jäi kasvamaan yli 2000 runkoa/ha. Onnistuuhan se kun käsipelillä tehdään mutta onhan se kovatyö etenkin kun suunnittelemani tukkitili muuttui siinä markkinatilanteessa kuitutiliksi.

Esillä 10 vastausta, 9,601 - 9,610 (kaikkiaan 15,381)