Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 9,611 - 9,620 (kaikkiaan 15,381)

1 2 3 … 961 962 963 … 1 537 1 538 1 539

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Timppa 5.4.2024, 16:02

Huono tuuri oli-tuomaalla. 2018 oli huippuvuosi ja 2020 alkoi tukin kysyntä kasvaa, mutta 2019 tukkipuu kävi todella heikosti kaupaksi. Tämä aiheutti tietysti kuitupuun kysyntähuipun ja nousevat hinnat. Tietysti mukavampi olisi ollut myydä tukkia 2018-hinnoilla.

Visakallo 6.4.2024, 06:59

puutuomas kertoi tehneensä ja myyneensä kuuset hankintakaupalla, joten se taisi kyllä tasoittaa aika lailla hinnaneroa kuidun ja tukin välillä.

puutuomas 6.4.2024, 13:35

Siinäpä yksi minunlaisia metsätaloudesta erkaannuttava tekiä kun tukin teosta joutuu maksamaan jos nyt edes saa kaupaksi. Eli hankinta hinta on miinusmerkkinen. Sehän tarkoittaa että minä maksan siitä että saan olla puunottajan orjana. Kyllä siinä innokkaimmaltakin tekijältä tekohalut loppuu.

Perko 6.4.2024, 14:11

Tuotahan puutuomas täällä ei saa julki tuoda. Ystävällismieliset ostajat ovat lumonneet Timpan kaltaiset puuntuottajat joille raha ei merkitse mitään, eivätkä edes ymmärrä onko tuotot miinus vai + , kehuminen on pilvissä jo 1, 2% € rahalla . Kaikkein pahinta on jk ilmaisu jossain muodossa. Euromääräisestä vuosituotosta palautteena on ” tuskan parahduksia” ! Selluyhtiöt tekee 16 – 22 % tuottoa / vuosi. Metsän ” kvartaali” 80 vuotta tuotto oli -20 k € / ha aukkohoidoilla kaksinkertaisilla veroilla ehkä enemmän miinuksella.

Husq165R 6.4.2024, 14:19

Nuo hankintatukkien hintaerojen tasaukset saattaa vk:lla johtua siitä, että elämä on vielä markka-ajassa ja sotkeutuu kun hinnastot siirtyneet niin äsken ja varsinkin nopeasti euroihin. Voi olla joku koulutuksen puutekin kyseessä.

A.Jalkanen 6.4.2024, 14:23

Mistä Perko noin tuottoisia selluyhtiöitä on löytänyt?

Mietin mistä johtuu että metsänhoitomallien kannattavuudesta ei saada tolkkua. Johtuuko se siitä että laskelmissa huomioidaan vain uudistamis- ja hoitoinvestointi ja hakkuutulot? Hakkuutulon lisäksi pitää huomioida jäävän puuston arvon muutos samana aikana. Esimerkiksi enskaan mennessä jaksollinen tasaikäismetsä on tuottanut vähintään noin kaksinkertaisen määrän puuta kuin mitä poistetaan enskassa.

Petkeles 6.4.2024, 14:40

<p>Suattaapi liittyä siihen, että kannattavuus on kovimmassa kärkiryhmässä ensisijaisesti mielipidekysymys. Lyhytkortisen suon uudisojittajat saavat aina tsemppipeukut lukijoiden kuvissa ja vessit kehuja koivutaimikoiden puimisesta.</p>

Perko 6.4.2024, 15:21

Yhtiöt tuottaa josta maksetaan omistajille osingot mutta lainakorot vähennetään . 22 – 6 = 16 ja sitä näytetään, lainaajan saama tulo on firman hankittua tuloa vaikka ei näy taseessa. Puuki voi opetta noita funktion derivoimissäännöistä pitemmälle alkeista, se on jo korkeampaa matikkaa senkin oppii, koska miekin sen ymmärrän. Omat puut joita ei ole ostettu eivät aiheuta sijoitusmenoa on viidakonensimmäinen sääntö. Koskee vain yksityisomistuksessa olevaa puustoa. Selkeyttämiseksi laskee vain € myytiä – menot – korot – verot eikä jalostuksenvaikutusta.

Nämä kaappasin; ovat metsänhoidonsuosituksista valmista kaavaa.

Diskonttauskaava

Paljaan maan arvo (PMA) lasketaan Faustmannin kaavalla.

Noilla pitäis’ illuusiot kaikota. Saman voi katsoa eläkkeelle laskemalla vaikutukset vuosittain saatuna tai, että tili pärähtää vasta 50 vuoden tamppauksen jälkeen, maksella vuokraa, lääkeitä ja fysiikallista hoitoa velaksi seen aikaa.

Husq165R 6.4.2024, 15:22

Saman suuntaisia signaaleita olen huomannut kuin petkeles. Usein metsätalouden kannattavuuden mittareina näkee kärkietenijoillä käytettävän: perheeni olen elättänyt, lapsenlapsi toi ukille pullakahvit, 20 k€/v eläkettä… -tyyppisiä perusteluja. Prosentti käsitteenä voi olla sitten jo hankalampi.

Tuo kyseinen esimerkki saattaa liittyä 20 litraisten koivujen motohakkuuseen kertymällä 20m³/ha, joka oli ”tosi hyvä kertymä ja tuottoisa kauppa”.

Makarov 6.4.2024, 15:35

Eikö tässä ole kohta 1000 sivua jk:sta keskusteltu niin aika vapaa sana on ollut.

Itse ajattelen metsäkokonaisuutta yrityksenä jossa puut ovat työntekijöitä. Toiset puut tuottaa paremmin kun toiset vähän niin kuin ihmistenkin tuottavuudessa on eroa. Metsien rakenne on sellainen että aina on hakattavaa joten vuosittain pystyn seuraamaan miten yrityksellä menee. Nyt on mennyt todella hyvin kun puunhinnat ovat nousseet huomattavasti enempi kuin kustannukset. Niimpä tuloksen teko on ollut ihan mainiota.