Jatkuva kasvatus käytännössä.

Kerron sen siksi, että noista  voi päätellä, oppiakin moneen muuhunkin valmista oivallusta.  Lorentzkin  hyödynsi miekkailuharrasteen taidot  ilmataisteluun johon Koivisto matematiikalla teki laskelmat.  Silloin oli tarpeellista jatkaa taistelua  ja  säilyttää henki.  Jotain samaa voi nähdä  metsänkassa taistellessa  tuottavuudella  ja  tähyämällä mistä joku on hyökkäämässä kimppuun..

—Ei kai Puuki ole niitä ”propsipuita ” velaksi ostanut jolloin niistä on korkolasku.  Miulle ne ovat kasvaneet pyyteettömästi ”hihnalla puolivalmisteina”   Jaksollisessa  on se  jäävän puuston arvo ikkään kuin saamatta  mutta  eiväthän ne siemenpuutkaan pyydä korkoa, hieman hidastavat tulovirtaa entisestään.

Kun myös propsipuista voi toisella tavalla toimimalla saada tuloa ja toisella tavalla ei pitkään aikaan, tulee korkotekijä kuvaan mukaan. Se on itsestään selvää.   Koron vaikutus on niin suuri, että hyvin harvoin jk:n parempi suhteellinen tukkien arvokasvu saisi sen kiinni.   Melko yksinkertaisella laskutoimituksella voi verrata 2 erilaisen toimintatavan kannattavuutta suhteessa toisiinsa.

Tuottava nuori kasvava lähes valmista myyntiin metsä saattaa tuntua paljaalta maalta nähtynä tamppaajasta ongelmalle eikä suoritukseen ole palkkaa tai loppua tulossa.   Koettelee  se  henkistä pääomaa!

Puukin ja A.J. ;n  ei noita tarvitse miulta kysellä, en niitä  ole päättämässä.   Laskekaa itse siitä rahavirrasta  aikaerot  mukana niin siinähän se on .   Jos ei  tunnu hyvälle  jatkaa kuokkimista ja käyttää suojeluohjelman tuloja.

Metsänhoidossa pääsee hyvään tulokseen, ei välttämättä metsäviranomaisen vaatimusten perusteella, jota myös raati täällä vaatii toteutettavaksi. Hyvällä metsänhoidolla eurot voivat mennä tähänkin tapaan. Se metsäviranomaisen avohakattavaksi määräämä (”vajaatuottoinen”) metsä tuottaa, ei välttämättä avohakattuna, mutta tuottaa edelleen kasvatettuna. Avohakattuna puustosta saatava raha on vähäinen, mutta kunnostushakattuna metsä jo tuottaa, antaa ensimmäisen tilin, joka voi olla avohakkuuseen verrattava. Saadaan metsä hyvään kasvatuskuntoon ja seuraava hakkuu on 10-20 vuoden kuluttua. Tuottaa jo arvopuuta ja odottaa seuraavaa hakkuuta. Hiipumista ei ole odotettavissa.  Vastinparina on avohakkuu, josta tuotto on vähäinen ja sen lisäksi tulevat uudistamisen ja hoidon kustannukset.  Jk:n toisen myynnin vaiheessa jaksottainen on vielä taimikko vaiheessa ja ensimmäisen myynnin kynnyksellä.  Jk:n hoitotoimenpiteenä voidaan verrata korjuun jälkeinen raivaus ja tuotot on laskettava jk metsän hyväksi.

Mutta…..kun jk-metsästä ei löydykään enää kasvun taantumisen vuoksi tarpeeksi puuta(60-70 mottia/ha) on edessä silläkin puolella avohakkuu, maan muokkaus, istutus ja monin verroin työläämpi taimikonhoitorumba verrattuna jaksollisen uudistamiseen verrattuna. ”Heinäpelto” on tunnetusti hankala uudistettava. Viimeinen tilinpuista koluu pahimmillaan uudistusttoimenpiteisiin ja työtä piisaa naapurillekin jakaa.