› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 9,671 - 9,680 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 967 968 969 … 1 537 1 538 1 539

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 7.4.2024, 12:51

    Puukin opilla  arvokasvu  hyöty jäi käyttämättä  ja  homma läsähtänyt  kuitupuun lantaasi- tuotantoon.   Mielenkiintoista.  Paljokohan  on vuosituotto /ha ?  Nopeus kierossa  on tosi kiivas jaksolliseksi ja r-sahankäyttöä katkeamatta.  Onko  pitkäaikaista kokemusta?

    Vuosituottoni puista on  12 vuoden  keskim.  josta edellinen oli hieman pienempi kun  siihen tuli Astan vaikutusta .   ”Kiertoaika” jakavuudella on  päättymätön !

    Puuki oppi  niillä ruutipusseilla  ballistiikan jalon hengen niin tuossa  jaksollisen  ja jatkuvan  systeemissä voisit katsoa sitä sillä silmällä, huomaat  sen aukon lähtöruudin tehottomuuden.  Vilkaise siitä  käppyrästä  ja laske uudet  pussit, siellä jossain int oli ne taulukot käytössä  kuin on  metsistäkin.  Kiihtyvyyteen tarvittava energia  startissa on suuri ja kallis.

    Puuki 7.4.2024, 13:13

    <p>Vuosituotto pitää laskea koko kiertoajalle. Muuten sillä ei ole merkitystä vertailussa.  Et joko älyä yhtään tai et halua  tunnustaa tosiasioita. </p><p>Nuristo ei ole ollut työelämässä eikä varmaan intissäkään. Siitä kumpuaa palstan negatiivisimman tyypin ”karisma”. </p>

    Perko 7.4.2024, 15:28

    Puuki jos muistat  niin mikä se tykkikohtainen ”suunnan korjauskortin” nimi on?  Kysyn ihan vilpittömästi , yritin muistaa, olen autuaasti unohtanut nimen. Mie en oo  tykistössä ollut mutta piti opetella kaikenmoista  monesta lajista.. niitä kaikkia tarvitaan !  No , toivottavasti ei tosissaan.

    Puuki 7.4.2024, 15:50

    <p>En muista sillä olleen sen kummempaa nimeä- tais olla korjausmuunnin. Kenraali Nenonen keksi sen suunnan korjaustavan jonka avulla  useat patterit pystyi keskittämään yhtäaikasen tuli-iskun yhteen kohteeseen pelkän kortin avulla kunkin tykin ampumasuuntaa muuttamalla. </p>

    Timppa Timppa 7.4.2024, 16:25

    Itse asiassa Nenonen ei sitä korjausmuunninta keksinyt vaan eräs tykistöupseeri.  Nenonen otti vain sen käyttöön.  Oli tarkoin varjeltu sotasalaisuus.  Ei saanut kertoa saksalaisillekaan.

    Kuuluhan tämäkin siinä mielessä metsätalouteen, että tykkituli teki ja muokkasi aukkoja.  Silloin 19-vuotias lankomies oli Tali-Ihantalassa tykkien tuliasemassa laskijana.

    R.Ranta R.Ranta 7.4.2024, 16:28

    Timppa: ”Olennaista on vain metsän kasvu”

    Pukkala puolestaan sanoo, että metsänomistaja ei ollenkaan kiinnostunut kasvusta, vaan kannattavuudesta.

    Tästä tavoitteiden  erilaisuudesta täällä on keskusteltu tuhat sivua.

    Asia olisi yksinkertainen ja Timppa  aivan oikeassa, jos rahalla ei olisi esim. aika-arvoa eli korko olisi nolla, kuten hän tulkitsee asian tilan olevan.

    Mutta kun raha ei ole mittayksikkö, kuten esim. metri, sekuntti jne joka on sama tänään ja viikon päästä, vaan sen  avo on joka päivä erilainen.

    Perko 7.4.2024, 16:40

    Mie tarkoitin ihan tykin omaa putkikohtaista korttia jossa on ammunnalla  korjatut arvot  kulumisesta ja mistä kaikesta ne johtuukin.  Juu se  suuntimisen  vanerikakkara  oli  muistaakseni majuri ja  matemaatikko  nimi puuttuu ?  joka oivalsi kantaman päästä sen kaikkien putkien kohdistusmahdollisuuden  samaan maaliin.  Nenonen  omi eli (vohki)  kakkaran ja lanseerasi nimissään käyttöön.. Ihantalassa oli  tehokas peli !

    Timppa Timppa 7.4.2024, 19:40

    Metsän kasvu on olennaista, koska tulevaisuudessa puun kysyntä tulee kasvamaan ja hinnat nousemaan.  Nyt tehdyn investoinnin tuotto tulee vaan paranemaan.  Surullinen on sellaisen metsänomistajan tilanne, jonka metsien kasvu taantuu.

    Kannattavuuslaskelmat, joihin RR yleensä vetoat ovat pelkkää puppua.  Kukaan ei osaa ennustaa enempää puun hinnan kehitystä kuin muidenkaan sijoitusten.

    Muutaman viime vuoden puun hintojen kehitys on osoittanut kuinka olemattomalla pohjalla NNA-laskenta on.

    Perko 7.4.2024, 21:01

    Ymmärryksen ja älyn kehittyessä  on mahdollista  muuttaa menetelmää aiempaa paremmin rahallisesti  metsänomistajaa suosivaksi.   Lakia tuntevat   voisi  suunnitella nettiin  ”kimppamyynnin”  jossa  olisi todellista hintakilpailua yksittäisen myyjän hyödyksi.

    Visakallo Visakallo 7.4.2024, 21:04

    Metsästä on nykylain puitteissa älyttömän helppoa ottaa koviakin tuottoprosentteja, mutta käytettävissä oleva rahamäärä voi jäädä silloin hyvinkin pieneksi.

Esillä 10 vastausta, 9,671 - 9,680 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 967 968 969 … 1 537 1 538 1 539