Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 9,681 - 9,690 (kaikkiaan 15,381)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Siinä  puhuu  mies lahokantojen takaa vankka asiaa!

    Kuvassa  ei just ollut muuta  kuin pökkelöitä.

    Visakallo Visakallo

    Jokainen puunkanto lahoaa, jos sitä ei nosteta maasta pois ja käytetä energiaksi.

    R.Ranta R.Ranta

    Eikö Timppa se sinun  ruma 2% ole aika vähän eli ei sillä nyt pelihousujaan kannata kovin lujaa repiä. Sen nyt löytää melkein tienpientareilata. Inflaatiokin on ollut viime aikoina aika kova, joten ei puun reaalihinnat nyt yleisesti ottaen  niin hirveästi ole nousseet. Katsoin juuri auton varaosan hintaa, nousu puolentoista vuoden aikana 50%. Eikö se nyt ollut hyvä, että ostit niitä UPM:n osakeita alle kolmellakympillä vajaa pari kukautta sitten, etkä uutta metsää. Nyt on tullut jo kohta viiden vuoden metsän tuotto. Kun tietäis viisi sekunttia, tai edes sekunnin  ennakkoon mitä tapahtuu, niin olisi rikas mies.

    Minäkin olen koko ikäni tykännyt metsänhoidosta, kuin hullu puurosta. Sehän on tosi hienoa hommaa, mutta kyllä pitää uskaltaa olla myös realisti.

    Mehän emme Visa tavoittele tuottoprosentteja, vaan nettotuoton nykyarvoa.

    Timppa Timppa

    Viimeisen 5 vuoden  aikana metsän arvo on noussut luokkaa  50 % normaalin  vuotuisen  myyntitulon lisäksi.   Koskaanhan ei ole mahdollista päästä kestävästi korkeaan vuotuiseen päivän metsämaan arvolle laskettavaan myyntituottoon, koska metsän hinta nousee puun hinnan ja kasvun suhteessa.

    Osakkeiden hinnat ovat sitä vastoin pysyneet ennallaan  ja asuntojen jopa laskeneet.   Ei siis sinun RR kannata elvistellä.

    Minä katselen mielelläni tienvarren suuria tukkipinoja ja myyntitilityksen myös suuria numeroita.  Kuten olen ennenkin kirjoittanut, niin löytyy tyyppejä, jotka periaatteellisista syistä näyttävät haluvan huonoa tuottoa metsistään ja seuraaville sukupolville uudistamisongelmia.

     

     

    R.Ranta R.Ranta

    Metsien hinnan nousuun on ollut hyvä syy. Poikkeuksellinen pitkään jatkunut nollakorkojen kausi. Mutta menneisyys ole minkäänlainen  tae tulevasta.

    Se on minustakin totta, että jostakin se raaka-aine on revittävä, jos fossiilisien käytöstä on jollakin aikavälillä pakko luopua. Myös monenlaisia uhkapilviä on havaittavissa.

    Metsän arvo on kaikkien tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus ja tämä erotus on aivan ratkaisevasti riippuvainen korkokannasta.

    Jos katsomme hieman pidemmällä aikajanalla puun hinnan kehitystä, niin mitään hurraamista ei todellakaan ole. Kuitupuunkin reaalinen hinta oli selvästi korkeampi silloin, kun minä olen oman metsätalouteni aloittanut. Kun metsätaloudesta puhutaan, niin on tietenkin syytä tarkastella hintojen kehitystä pitkällä pitkällä aikavälillä – kymmeniä vuosia, koska puuntuotantokin on sellaista. Me tiedämme Timppa kumpikin, mistä tämä nykyinen kuitupuun hinnan nousu on pääosin johtunut.

    Mitä tulee tähän seuraavaan sukupolveen, niin mitään ajatusta ei ole siinä, että seuraava sukupolvi maksaa perintöveron puun myyntiveron jälkeen jäävällä osalla.

    suorittava porras suorittava porras

    Reima kehottaa tarkastelemaan metsätaloutta pitkällä aikavälillä . No tarkastellaan sitten . Metsiemme puustopääoma on saatu voimakkaista hakkuista huolimatta  jaksottaiseen kasvatuksen siirtymisen myötä tuplaantumaan . Tämän seurauksena on saatu lisää myytävää, samoin puuta jalostavaa teollisuutta. Jos olisimme pitäytyneet harsintataloudessa, moni ei saisi metsistään edes polttopuita . Puulla olisi vähemmän kysyntää ja hintakin sen mukainen.

    Jos keskustellaan kuitupuun hinnasta , hinta vastaa ”vanhojen hyvien aikojen” hintatasoa ,kun tarkastellaan hehtaarikohtaista tuloa. Tulo voi olla nykyisi jopa merkittävästi suurempi kehittyneiden kasvatusmenetelmien tuloksena syntyneen suuremman puumäärän ansiosta. Yksikköhinta laskee ,kun tuotetaan tehokkaasti ja enemmän . Jos verrataan esimerkiksi viljan hintakehitystä vuosikymmenien kuluessa , puu on pärjännyt kehityksessä varsin hyvin.

    RR voisi kertoa keinot siihen ,miten Venäjän aiheuttama vaje puuraaka-aineen suhteen korvattaisiin jatkuvan kasvatuksen kohteilta nykyolosuhteissa ,jos menetemä olisi edelleen laajasti käytössä. Ei nimittäin riittäisi työvoima eikä koneet eikä kellotaulussa tunnit saamaan riittävästi kasalle materiaalia korvaamaan vajetta.

    Jos olisimme pitäytyneet yleisemmin metsätaloudessa hevosaikakaudenaikaisissa harsintahakkuissa ,olisimme edelleen metsätalouden kehitysmaa ja pohtisimme maailman menoa päreen valossa. Tämän ”jatkuvan ” kannattajat päättäväisesti unohtavat. Kyllä sitä määrääkin tarvitaan prosenttien ohella. Jk:ssa sitä kertyy vain puolet jaksottaiseen verrattuna.

    Jovain Jovain

    Ettei Suorittavalta lipsahtanut vähän lipan alta. ”Jos olisimme pitäytyneet harsintataloudessa”. Tuskin kannattaa varata enemmän aikaa. Tehostuneen metsänhoidon ansiosta puustopääomat olisivat lisääntyneet joka tapauksessa. Ei välttämättä jaksottaisen ansiosta. Keskitetystä hoitotavasta (hoitotavasta riippumatta) oli näyttöä jo pitkältä ajalta ennen jk sulkua. Tuskin antaa aihetta, että olisimme kehitysmaa, eläisimme päreenvalossa, jos jos jne. Myös harsintatalouden jälkeinen aikakausi metsänhoidossa on nähty ja on hyväksi todettu.

    mehtäukko

    R.Ranta : ”Timppa:  Olennaista on vain metsän kasvu”.

    Pukkala puolestaan sanoo, että metsänomistaja ei ollenkaan kiinnostunut kasvusta, vaan kannattavuudesta.”   Jos Pukkala on asian noin pöljästi esittänyt, onhan suurta viisautta levittää tuota oivallusta !

    Koko metsätalouden kannattavuus tai kuseminen perustuu metsän hintaan sekä kasvuun, ja vain sillä tekijällä on mahdollista kokonaismenojen ja kaikkien metsätaloustulojen erotuksen muodostumiseen mahdollista vaikuttaa. Eikö ole kestämätön logiikka, että ensin hankitaan kehuttavaksi ja parturoitavaksi metsä-aloja, mutta niitä ei pystytä pian ja järjellisesti uudistamaan kustannuskammon takia!?  Osoittaa, että metsään sijoitustaito ja metsän kasvu kannattavuuden varmistamiseksi on ollut olematonta.

    Perko

    Tuontipuun tilalle ovat ostaneet suomalaista puuta puoleen  hintaa  mitä maksoivat  tuodusta..    Kummallinen huoli  ei ole mitään lupausta ostaa puuta  tai maksaa siitä.  60 luvulla  koivusta ei maksettu edes korjuukustannuksia.  Näihin päiviin on  ollut  riittävästi  vapaaehtoisia lahjoittajia  ja  puutuomaksen tuore markkinahäiriö  vahvistaa ostajan vastuusta.   Timpanlaiset   kumppanit  kyllä kelpaa, ovat niin höveliä  sopimuksissa yhtiöille timantti idiootteja.

    Mitäs surkua  aukko-tallaajalla on  kerroksellisen uudistuksesta, että olis muka kallista.   Kai  metsä uudistuu  samoin  olipa se  miten hyvänsä tuhottu.  Varmaa näyttöä on jo   40 vuoden jatkuvuudesta  tukkipuunmyynnillä muutamaan kertaan.   Varma  havainto  on  aukkoa paremmasta tulosta!

    Visakallo Visakallo

    Perko: ”Varmaa näyttöä on jo   40 vuoden jatkuvuudesta  tukkipuunmyynnillä muutamaan kertaan.   Varma  havainto  on  aukkoa paremmasta tulosta!”

    Oikein hyvä Perko! Ei sitten muuta kuin motit ja markat/eurot pöytään!

Esillä 10 vastausta, 9,681 - 9,690 (kaikkiaan 15,381)