Jatkuva kasvatus käytännössä.

Yleensä kai ajatellaan, että pienempiä puita on optimaalisessa jk-jakaumassa enemmän kuin isoja puita.

Luultavasti kukaan Suomessa ei ole nähnyt eikä tule näkemään optimaalista jk-metsää.  Esimerkiksi meidän entisissä harsintametsissä isoja puita on usein enemmän kuin välikoon puita.  Isoja n 200-250 ja välikoon puita 80 /ha.   Taimia saattaa olla ryhmissä ja välillä paljon taimettomia alueita.

Timppa harsinta ei johda metsän tuoton laskuun. Se on metsänhoidossa osoitettu ja lukuisat tutkimukset on sen osoittaneet. Jk metsänhoito on aivan muuta ja on turhaa läpinää, niillä vaihtoehdoilla, joita täällä tarjoillaan. Huonosti käy, mutta ne ovatkin jonkinlaisia vasta-argumenttejä jk metsänhoidolle. Varsinainen vastakkainasettelu käydään yhteiskuntahyvästä – puujalka ja teollisuuden tavasta tuottaa halpaa raaka-ainetta – puuhuolto. Tässä vertailussa jk on heikoilla, mutta se ei tarkoita, että jk hoitomuotona olisi jollain tavalla heikoilla.  Puuntuottajien pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kustannuksiin ja ennen muuta kustannusten maksatukseen. Puuhuollon kustannukset maksaa tällä hetkellä puuntuottaja. Se on murheellista luettavaa sikäli, että puuntuottajat ovat takamatkalla 100-0? Että pienet on murheet tällä hetkellä ja ilmeisesti kiitollisuus siitä, että saa maksaa.

Erikoista että joku on löytävinään lukuisia tutkimuksia jk;n metsän tuoton paremmuudesta vaikka todellisuudessa vain jk-firmojen mainoksista niitä tietoja löytyy.

Päinvastaisia tutkimustuloksia sen sijaan on olemassa. Yleisesti tunnettua on , että jk metsän keskikasvu on n. 20 % heikompi kiertoaikana kuin tasaikäisen metsän .  Sen tiedon pohjalta voidaan laskea vertailuja jk:n ja tasaikäisen kannattavuuksista .  Viljelymetsän hyvä kasvu ja siitä johtuva hyvä arvokasvu riittää peittoamaan saman kasvupaikan jk-metsän tuloksen selvästi useimmissa tapauksissa.

Niitä tutkimuksia on tännekin avattu, kuten Lähde, Pukkala, Tahvonen, Arvometsä/Kujala, Kettunen, myös Perko omalta osaltaan. Linkkien avaamisesta on kiitettävä AJ:ta, mutta myös todettava, että valuu kuin hanhen selästä.  Tuohon Metsuri motokuskin, ”jos tuottavuus ei olisi huonontunut”. Harsintajulkilausumaan päädyttiin liiallisen harsinnan seurauksena ja pätee samalla tavalla myös tämän päivän metsänhoitoon.  Liiallinen harsinta kiellettiin ja siitä, että metsän uusiutumisesta ei huolehdittu. Harsintajulkilausuma ei kieltänyt jk metsänhoitoa, sen käyttöä rajoitettiin ja julkilausuma täydennettiin keinollisella uudistamisella, ohjelmaan tulivat Mera ohjelmat jne.

Keskustelu on turhaa eikä se johda mihinkään, kun toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä. Toinen puhuu vain  metsänhoidosta  ja toinen puhuu siitä mitä metsänhoito on taloudellisena kysymyksenä. Tavalla miten se taloustieteissä ymmärretään.

Jos ja kun metsänhoito on yleensä taloudellista toimintaa, niin se on ymmärrettävä talouden lainalaisuuksien mukaisesti. Vaikka tietäisit metsästä kaiken mahdollisen, mutta et ymmärrä talouden lainalaisuuksia, olet taloudellisessa mielessä hakoteillä.

Aivan samoin, jos näkee hirvenmetsästyksen vain hirvenmetsästyksenä, eikä laajempana kysymyksenä, keskustelu siitä ei johda mihinkään.