Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 9,751 - 9,760 (kaikkiaan 15,381)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Tuossakin  on vertailuun aitoja  valokuvia ja piirroksiakin.   Nallen etu  on kertoa miten  heille  lantaasit tuottaa,  niitähän Puuki voisit  näyttää.    Tuoton kasvunopeus  ( derivaatta)  ottakaa  avuksi  kun laskette   korkoyhdistelmiä    10 – 15 vuoden rytmillä  jatkuvana  5- 7 % , *!*  se on  tähtituottoa!  sittenkin  metsä jatkaa kasvuaan.

    Metsätalouden kannattavuus ja jatkuva kasvatus (sll.fi)

    Puuki

    Perkon ”oppi-isä” Pukkala kertoo kaunista satua mm. jk-metsän puun paremmasta laadusta . Sehän ei pidä paikkaansa koska kuusen hidas alkukehitys heikentää laatua, ei paranna sitä.   Lisäksi Pukkala vertaa aina jk:a ja tasaikäisen metsän hoitamista vastaan yläharvennus/alaharvennus vaikka yläharvennus on mahdollista  myös tasaikäisen metsän hoidossa. Korjuun hinnat ei mene noin , että vain euron ero olisi avohakkuun ja jk-metsän kuitupuulla.  Se on yleensä n. 5 € eli sama kuin tukkipuulla. Päätehakkuumetsän hinnan ero kasvaa, kun otetaan huomioon myös suurempi kertymä/ha.   Siitä yhteenlasketusta hinnan erosta vähennetään uudistuskulut ja loput tuottaa korkoa laskentakoron mukaisesti.  Jos aiotaan saada jk-metsästä yli 100 m3/ha kertymä (jotta korjuu olisi kannattavaa) aikaa kuluu yli 20 vuotta seuraavaan jk-harsintaan.

    Visakallo Visakallo

    A.Jalkaselle: Tekemämme suojuspuuhakkuut muistuttivat juuri tuolla edellä välittämääsi kuvaa kuusivaltaisesta jk-hakkuusta. Asiantuntijana oli minulla silloin vanhan polven jk-mies, joka sanoi, että pystyyn pitää nimenomaan jättää erikokoisia puita. Hakkuun jälkeen alkuasetelma oli aivan kelvollinen, alla oleva taimikko, joka sekin oli erikokista saatiin säilymään ehjänä. Vaikeudet alkoivat pystyyn kuivaneiden kuusien muodossa, ja sen jälkeen tuli vielä muutamaan otteeseen tuulenkaatoja. Tämän jälkeen tulikin sitten liian harvaksi menneeseen metsään ihmisen kokoinen heinikko ja kosteammille paikoille vesaikko. Nämä samat ongelmat toistuivat useammilla kuvioilla. Työmäärät räjähtivät käsiin, joka johti kohdallani metsätalouden täydelliseen suunnanmuutokseen, jota pidän elämäni yhtenä  älykkäimpänä ratkaisuna.

    Perko

    Matematiikan  on  opettanut  Veikko.    Pukkalan  julkaisusta  kuvia ja yo -tutkimuksia laitan pyynnöstänne ( vaikka ette niitä tarvitse)   ne ovat valmiina  tarkistettua faktaa..   Noista  saa laskeskella ken haluaa,  hyvä, että  kiinnostaa .  ”Päätyyn ajetun metsän”  tuloa saa odotella ja sen  tuottonopeus on  armotta  yrityksen tuho!   (Katso;  nimimerkki Timppa  1,2- 1, 5 % )   , Pukkalan vertauksessa  on myös  jaksollisen  30 vuoden  tuottamaton ”takatalvi ”  ja se on moneen kertaa  näytetty  taloudellinen tuhontekijä  jota  ei ehdi  myöhemmällä tulolla  korvata.

    — Petroskoissa  lento päättyi startista  kiitoradanpäähän tuhoon samasta syystä kun nopeutta ei tullut riittävästi.  Fysiikan lait ovat armottomat.

    Visakallo Visakallo

    Osaako Perko selittää, miten on mahdollista, että olen vaurastunut jaksollisella metsänhoidolla? Sehän ei laskukaavojesi mukaan pitäisi olla mitenkään mahdollista.

    Perko

    En ole havainnut  ko herrassa aineellista eikä henkistä vaurautta.   Tiedän  fakta-tarinan jossa suutari rikastui halonteolla.

     

    Husq165R

    Vk siirtyi siis jaksollisesta kasvatuksesta toisenlaiseen jaksolliseen kasvatukseen. Siitä tuli vankka kokemus jk:sta ja huonosti onnistui. Ja se on toiston peruste. Hohhoijaa.

    Jos visa on jo käynyt sanaston ajatuksen kanssa läpi niin alkanee hahmottumaan mitä eroa on lenkoudella ja laikutuksella. Tai no, ei ehkä sentään.

    KeMeRat

    Jos on, kuten vk:n tapauksessa, joutunut kotivävynä tekemään apelle mieliksi, niin varmasti on jäänyt harmittamaan.

    Visakallo Visakallo

    Kun oikein hyvin onnistuu kommentissaan, saa peräti kolme kevytnimimerkkiä kirjoittamaan täyttä puuta-heinää. No, se on heidän elämäänsä.

    Husq165R

    Koulutuksesta olisi ollut sekin hyöty että ainakin korkeimmilla asteilla opettavat oppimaan. Oikeastaan tärkeämpää kuin se itse koulutus, tosin sekin olisi ollut näköjään tarpeen.

Esillä 10 vastausta, 9,751 - 9,760 (kaikkiaan 15,381)