Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 päivää, 14 tuntia sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 9,961 - 9,970 (kaikkiaan 15,381)

1 2 3 … 996 997 998 … 1 537 1 538 1 539

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Gla 21.4.2024, 17:21

Metsätalous ei ole matematiikkaa, vaan luonnontieteitä. Siihen kuuluu myös biologia. Kuviolla ei taimet tai alikasvos kasva, vaikka millaisia lukuja exceliin laittaisi.

Vasta kun tämän on ymmärtänyt, kannattaa alkaa huvittua keskustelusta. Miten sinä Reima ennustat ihanteellisen jk-kuvion (erirakenteinen sekametsä) puuston kehittyvän poimintahakkuissa?

mehtäukko 21.4.2024, 17:25

Eikös RR itse erota aitoja ja seipäitä vääntämällä jk-keskusteluun UPM: n osakkeet, joka on täysin eri sijoitusmuoto? Ja siihen vertuuttaminen puumäärän maksimaalisuuksilla tekeekin todella älyvapauksia!

R.Ranta 21.4.2024, 17:36

Puuntuottaminen on varmaankin biologiaa. Mutta kun sillä biologialla on tällä leveysasteella aika karut raja-arvot, niin ilman matematiikkaa ei voi oikein puhua taloudesta. Niinkuin se pankkiiri aikanaan esitelmässään totesi, että metsätalous on sellaista taloutta, että se ei ole taloutta ollenkaan.

Se vain on karu tosiasia, että jos vastaavalla riskillä saa 10%, niin metsän uudistramiseen ei kannata millään biologian oppikirjalla uhrata taloudellisessa mielessä killinkiäkään. Kuten aiemmin kirjoitin, oskkeiden tuotto on viimeisen kahdensadan vuoden aikana ollut luokkaa 7%. Enkä tällä millään muotoa tarkoita, etteikö metsiä kannata hoitaa. Pitää vain kuitenkin uskaltaa tunnustaa myös tosiasiat.

Puuki 21.4.2024, 17:39

Pelkkä NNA:n maksimointikin voi johtaa harhaan. Esim. korko% voidaan valita väärin. Se on ymmärtämättömyyttä etteikö jk:n ja tasaikäisen metsän kasvatuksia (niiden taloutta) voisi verrata keskenään. Oletusarvot vain pitää olla suht. oikeat. Tutkimusten mukaan mm. kokonaiskasvun ero /kiertoaika samanlaisella kasvupaikalla on n. 20 %. Korko%:na käytetään metsänkasvatuksessa yleensä 2-5 %. Tilanteesta riippuu mikä % valitaan.

On melko tyhmää olettaa että uudistamiseen ei kannata sijoittaa killinkiäkään, jos jossain toisessa sijoitusmuodossa on esim. 10 % korkotulo odotettavissa. Uudistaminen voidaan toisinaan tehdä edullisestikin . Ja tilanteet voivat muuttua kuten nyt esim. kuitupuun hinnan noustua ja e-puun tultua kuvioihin kunnolla mukaan

Esim. yhden vuoden aikana arvokasvua tuli kuitupuille reilusti yli 30 %. Energiapuulle vielä paljon enemmän.

Gla 21.4.2024, 17:46

Jos saat arvopapereista tekemättä mitään 7-10% ja metsästä kovalla työllä 2-3%, mikä puoltaa taloudellisessa mielessä metsätalouden jatkamista ja miksi ei kannata välittömästi myydä metsät ja vapauttaa pääomat parempiin kohteisiin?

Tämä on sen suuruusluokan kysymys, ettei hoitomenetelmä ole kiinnostava.

Jk:sta puhuttaessa metsillä on tosiaan raja-arvot. Joka ne suostuu hyväksymään, ymmärtää jk-puolustamisen älyvapauden. Jostain syystä et halunnut ennustaa puuston kehitystä, vaikka excelissäsi luvut vimmatusti pyörii.

Panu 21.4.2024, 18:11

Helsingin pörssi alkaa nyt olemaan vuoden 2007 tasolla. Pitemmällä aikavälilä on tullut tuottoa mutta tuleeko tulevaisuudessa, sitä emme tiedä.

R.Ranta 21.4.2024, 18:55

Metsäni ovat Gla keppimetsiä, vai pitäisikö sanoa risukkoja, joiden suhteellinen arvokasvu on kuitenkin huomattava. Tähän kun lisätään ensiharvennuspuun melkein tuplaantunut kantohinta parissa kolmessa vuodessa ja pohjineen myynnistä (vieralle) syntyvä huomattava veroseuraamus, niin joudun niiden kanssas odottamaan valittettavasti loppuani. Tähän kun vielä lisätään meillä omituinen, ei metsänhoitoon kannustava, sukupolvenvaihdosmahdollisuus, niin kauaskantoisia panostuksiakin joutuu harkitsemaan perusteellisesti.

Sitä saa mitä tilaa. Itse pyrin tekemään sellaista mitä tilataan,

Jos minä saisin päättää, niin ensimmäiseksi huolehtisin siitä, että järjestelmä olisi aidosti metsänhoitoon kannustava. Nyt on näperrelty sitä, onko kemeran tai metkan saannin ylärajana 14 cm vai 12 m.

A.Jalkanen 21.4.2024, 19:21

Pörssissä voi hävitä pääomansakin, jos ei osaa valita kohteita ja ajoitusta oikein. Metsätalous on siksi mielestäni riskittömämpi sijoitus verrattuna pörssiin. Metsää ja Metsäliiton osuussijoitusta voi pitää riskeiltään verrannollisina eli vähäriskisinä.

kim1 21.4.2024, 20:33

Asunto sijoittaminen on parempi verrokki..,kuin pörssiosakkeet…

Makarov 21.4.2024, 20:44

Eikö se Buffetin filosofia ole omistus ikuisesti. Ostaa halpoja aliarvostettuja yhtiöitä ja laittaa ne tuotto kuntoon, sen jälkeen omistaa ja nauttia tuotoista. Tätä periaatetta olen yrittänyt metsätilakaupoissa soveltaa, etsinyt tiloja (=yhtiöitä) jotka ovat jostakin syystä olleet aliarvostettuja. Näitä kun olen saanut ostettua niin sitten laitellut niitä aina hyvään tuotto kuntoon. Hakkuita vuosittain voisi verrata vaikka osinkoihin joista osa sijoitetaan metsään takaisin ja osa laitetaan tietysti elämiseen.

En tiedä kumpi on parempi? Se jos olet pörssiosakkeita ostanut 200 vuotta sitten tai metsää 200 vuotta sitten. Voi olla että pörssirahat olisi kadonnut kun ei taida enää montaa firmaa olla sieltä 200 vuoden takaa pystyssä mutta metsä todennäköisesti olisi kasvanut joka vuosi.