Visakallon kohteesta 3. Energiapuun tuotto menee korjuun kustannuksiin ja tulevaisuuden olettama lienee sama. Kohteella on energiapuutuotanto, jonka tuotto on jo korjuukustannusten perusteella nolla?

Näätä: ”Metsänomistajat eivät saa senttiäkään puun jalostuksesta. Sen vuoksi metsänomistajien on optimoitava sitä omaa ydinliiketoimintaansa”.

Kieltämättä metsänomistajien liikkumavara on ahdas ja tuotto on marginaalinen. Millä metsänomistajien tuottoa sitten voisi optimoida paremmaksi. En usko ainakaan lisääntyvillä kustannuksilla ja vaikea on uskoa myöskään tekniseen kehittämiseen, että sekään toisi ratkaisua. Kehittämistyö kuitenkin jatkuu, ei se ole jatkuvassa kasvatuksessakaan, mutta sanoisin että noudatettavassa puukaupan ja korjuun järjestelmässä se on. Sitä kehittämällä on mahdollista päästä eteen päin.

Tuli ketju silmäiltyä alusta loppuun.

Käyttäjälle Näätä esittäisin kiitokset asiallisista kommenteista ja hyvistä perusteluista. Mukava huomata, että palstalla kirjoitellaan euro edellä. On tosiaan kaksi täysin eri asiaa kasvattaa metsässä puita ja rahaa. Nettonykyarvolaskenta kannattaa jokaisen perehtyä.

Olen täysin samaa mieltä, että esim. MHY:n luukulta ei metsänomistajan suhteellista kannattavuutte optimoivaa neuvontaa tule ihan hetkeen saamaan eikä osaamista joka konttorilta edes löydy. Peruskoulussa ei opeteta korolle korkoa laskua eikä metsäalan ammattikorkeakouluissa diskonttaamista tai investoinnin sisäisen korkokannan optimointia.

Amk:ssa opetettiin kyllä, ja opetetetaan varmaan nykyäänkin mm. diskonttaamista ja optimointia. Tod.näköisyyslaskentaakin . Voi sitten laskea millä todennäköisyydellä onnistuu korkolaskelmien periaatteiden siirto ymmärrettävällä tavalla keskivertometsänomistajalle vaikka keskustelupalstalla.  Todennäköisyys sille vaikuttaa olevan 1 / 2 eli  joko onnistuu tai sitten ei.

Selkeästi on Näätä asiat selvittänyt. Ja olihan tuolla mti koulutuksessa korkolaskennat ja muut ja niitä on mietitty töissäkin. Eli siinä mielessä hieman virheellistäkin tietoa, väittää ettei osaamista ole. Esimerkiksi ojituksen kannattavuutta pyöriteltiin 3% korkokannoilla. Vaarmaan MHY:llä on tilanne, että omia palveluja myydään agressiivisesti ja siellä ei laskentakorkoa pähkäillä?

Metsämmattilaisille lienee opetettu jaksollisen kasvatuksen kannattavuuslaskelmia. Jatkuvan kasvatuksen osalta jokut peräänkuuluttavat mm. Mhy:n osalta parempaa ammattitaitoa. Ko kasvatusmenetelmän kannattavuuden tietoa mhy:llä ei voi olla, kun sitä ei ole edes niillä, jotka metsäasiantuntijoita kouluttavat. Vielä ei ole ko. aiheen tutkimustietoa riittävästi olemassa. On pitkän sitkeää ja vaatii paljon tutkimusrahaa. Nykyään tutkimusrahojen jaossa otetaan huomioon tutkimusaiheen taloudelliset tulosnäkymät. Helppo on löytää aiheita, joissa tuotos/panos on selvemmin nähtävissä lähitulevaisuudessa. Eli jatkuva kasvatus jäänee juupas-eipäs keskustelujen loputtomaksi aiheeksi ja hyvä niin.