› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 64 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Sent on: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • MaalaisSeppo 17.7.2017, 14:44

    En minä kenenkään sanomisia väännä. Selvästi Näätä sanoi, että puunjalostusyhtiöiden kannattaa panostaa metsänhoitoon, koska saavat hyödyn jalostuksen kautta.

    Miksipä ei sitten metsänomistajan kannata? Kannattaa pitää maapohja, jonka arvonnousu on 2 – 3 %. Ilman maapohjaa ei voi harjoittaa kannattavaa puunkasvatusta.

    Metsuri motokuski 17.7.2017, 14:59

    Näätä ilmeisesti tarkoitti sitä että raakapuunhinta on niin alhainen ettei sillä saada uudistuskuluja katettua. Jatkojalosteiden hinta lienee niin hyvä että panostus tulee täällä takaisin. Minulla ainakaan ei ole harmainta aavistusta metsäyhtöiden kulurakenteesta joten vaikeahan se on näin todeta. Ilmeisesti näädällä on asiasta parempaa tietoa.

    Ihmettelen vain kuinka metsäyhtöiden omat hankintayhtiöt, jotka omistavat kymmeniä tuhansia hehtaareita ja tekevät kuitenkin positiivistä tulosta. Kuinka niillä kannattavuus on saatu noinkin hyväksi jaksottaisella kasvatuksella.

    kuusessa ollaan 17.7.2017, 15:06

    Näätä: ”Metsäyhtiöt ovat tehneet metsänkasvatusta pienellä kannattavuudella ja saaneet tilin puun jalostamisvaiheessa. Tätä jälkimmäistä mahdollisuutta ei ole yksityisellä metsänomistajalla. Siksi metsänomistajan onkin mietittävä toisenlaisia ratkaisuja, jotta tuottovaatimus täyttyy.”

    Kyllä metsänomistajakin voi vaikuttaa jaksollisen kasvatuksen lopputilin kokoon, tekemällä laatuharvennuksia ja oikein ajoitettuja hoitotoimenpiteitä. Kahtena viime talvena olen saanut mäntytyvien laatulisää, joka on nostanut 15 euroa mottihintaa…jota en tule saamaan aikoinaan huonolla hoidolla olleista kohteista.

    – sekä toimittanut puut kelirikkokuljetuksen mahdollistavaan paikkaan, josta on tullut lisäeuroja.

     

    Eikös tämä ketju käsittele vertailua JK vs. jaksollinen?

    Näätä 17.7.2017, 15:18

    MaalaisSeppo: ”Selvästi Näätä sanoi, että puunjalostusyhtiöiden kannattaa panostaa metsänhoitoon, koska saavat hyödyn jalostuksen kautta. Miksipä ei sitten metsänomistajan kannata? Kannattaa pitää maapohja, jonka arvonnousu on 2 – 3 %. Ilman maapohjaa ei voi harjoittaa kannattavaa puunkasvatusta.”

    Yritetään nyt sitten vielä kerran vääntää rautalankaa…

    Metsäyhtiöt tekevät ihan oikein kun myyvät metsiään pois ja sijoittavat rahat ydinliiketoimintaan mikä tuottaa huomattavasti paremmin. Metsänomistajalle puolestaan se metsänkasvatus on ydinliiketoiminta. Metsänomistaja ei saa senttiäkään puun jalostuksesta. Sen vuoksi metsänomistajan on optimoitava sitä omaa ydinliiketoimintaansa.

    Vielä kommentti esittämääsi maapohjan arvonnousuun, missä siis oletetaan, että maapohjan arvo nousee 2-3 % vuodessa. Ilman maapohjaa ei tosiaan voi harjoittaa kannattavaa puunkasvatusta, mutta ilman puunkasvatusta voit harjoittaa kannattavaa maapohjan omistusta :). Perusteluna se, että jos istutuksen ja taimikonhoidon nettonykyarvot ovat valitsemallasi tuotto-odotuksella negatiivisia, ei sinun kannata tehdä muuta kuin istua maapohjasi päällä ja ihmetellä mitä luonto siihen tarjoaa. Koska jos menet negatiivisella nettonykyarvolla tekemään investointia, se syö sinun maapohjan arvon nousua.

    Näätä 17.7.2017, 15:27

    kuusessa ollaan: ”Eikös tämä ketju käsittele vertailua JK vs. jaksollinen?”

    Olet oikeassa. Pahoittelen, että olen osaltani ollut viemässä keskustelua ohi aiheesta.

    kuusessa ollaan 17.7.2017, 15:33

    Avaa aiheesta uusi keskustelu, sulla on paljon laskuoppia annettavaksi😉

    MaalaisSeppo 17.7.2017, 16:55

    Ei maapohjan arvo muutu, vaikka hassaisi kuinka paljon rahaa sen pinnalla kasvassa taimikossa tai puustossa puuhasteluun. Kokonaisuus (maapohja + kasvusto) voi tietysti mennä miinuksen puolelle.

     

    Visakallo Visakallo 17.7.2017, 17:32

    Minulla on maapohjan ostoon käytetty rahamäärä ollut aina suurenpi kuin sen tuottokuntoon laittamiseen ja hoitamiseen käytetty. Tämän takia minun on ollut kannattavinta ottaa maapohjan tuottokyky täysimääräisesti käyttöön.

    Jos  vain uudistamiseen ja metsänhoitoon käytettävälle rahalle on tuottovaatimus, laskelma saa muun kuin jaksollisen kasvatuksen näyttämään kannattavalta. Tämä ei kuitenkaan ole totta ja laskelma antaa tarkoituksellisesti väärän tuloksen.

    Visakallo Visakallo 17.7.2017, 18:19

    Puukin kysymys Vk:lle : Mistä metsämaasta on kysymys kohteessa 3?  Jos 30v. tuotto energiapuuhakkuussa on 0 € ja seuraavan 30v. tuotto samoin ? Miksi energiapuuhakkuu on yleensä tehty ?

    Ko. reheväpohjainen alue oli metsittynyt itsestään, mutta puulajit olivat pihlaja, paju ja leppä.  Seassa vain jokunen hontelo kuusentaimi. Alue päätettiin avohakata muun energiapuuharvennuksen yhteydessä. Koska alue ei luonnollisestikaan ollut kemerakelpoinen, tulo jäi nollaan. Koska tällä palstalla on satoja kertoja vakuuteteltu, että metsä syntyy aina luonnostaankin, päätin kerran vielä yrittää. Pessimistinä laitoin tulo-odotuksen edelleenkin nollaksi, mutta katsotaan nyt, kuinka sieltä alkaa rahaa vielä jossain vaiheessa ropisemaan!

    Puuki 17.7.2017, 18:54

    Pajukkoon syntyy yleensä metsä sitten kun pajut alkaa lahota ja jää koivujen ja muiden luontaisesti syntyneiden puiden alle, jos niitä on.  Turvemaaheinä-pellolle ei välttämättä vielä ainakaan ensimmäiseen 50 vuoteen.

    Jk:n metsän kasvatuksen saa näyttämään edulliselta vaihtoehdolta silläkin, jos tilanne on , että pystyyn jää päätehakkuutilanteessa paljon arvokasta puuta (tukkipuukokoista) eikä sille puumäärälle lasketa korkolaskelman  korkoa. Harva asento nimittäin vähentää kokonaiskasvua aika paljon . Se on todettu harvennuskokeissa.  Jatkuvan kasvatuksen ja jaksollisen kiertoajan keskimääräinen  vuosikasvun ero on n. 1 – 1,5  m³/ha/a jaksollisen hyväksi, vaikka jaksollisessa onkin pitkähkö taimikkovaihe. Voisi johtua juuri siitä toistuvasta harvaan asentoon hakkuusta ja /tai myös jk- taimikon epätasaisuudesta (aukkopaikat voi jäädä osin taimettumatta).

     

     

     

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 64 65 66 67