Keskustelut Luonto Ju fler rävar och mårdar desto färre sjukdomsbärande fästingar

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)
  • Ju fler rävar och mårdar desto färre sjukdomsbärande fästingar

    ”Studien visade att områden med rävär och mårdar hade 85 prosent färre infekterade fästingar än i områden med få rovdjur där omfattande jakt pä rävär tillämpas.”

    Tässä tapauksessa se mukana kulkeva tauti (sjukdomsbärande) on borrelioosi, jota oli meillä 345 tapausta vuonna 1995 ja nyt tänä vuonna jo 2164. Tärkeimmän borrelian ehkäisijän (kettu) kanta on onnistuttu puolittamaan tuona aikana. Siinä on borreliaräjähdyksen syy. Kettu on reviirieläin. Sitä on silloin sopiva määrä kun se saa olla rauhassa. Muutoin sitä on aina liian vähän.

    ”Rovdjur som tar gnagare minskar antalet fästingar som bär på smittor som borrelia i ett område.”

    Terveyskirjasto – Duodecim (21.09.2015): ”…Suomen vaarallisimpana eläimenä voidaan perustellusti pitää puutiaista (punkkia), aiheuttavathan sen välittämät taudit vuosittain tuhansien ihmisten sairastumisen. Suomessa tärkein puutiaisen levittämä tauti on Borrelia burgdorferi-bakteerin aiheuttama Lymen borrelioosi…”

  • Anton Chigurh Anton Chigurh

    I snitt minskade antalet nykläckta fästingar på mössen till 10-20 prosent där det fanns gott om rovdjur som tar gnagare.

    Voi voi sentään, eihän sen noin pitänyt mennä. Lumikonhan se homma piti hoitaa.

    Väitöskirja: Causes and geographic patterns of microtine cycles, peräti lähes 4,5 sivua koossa a 4. Myyrätuhovastaava henttosen luomus, joka on antanut seuraavan lausunnon (metsälehti 21/2007, suora siteeraus): ”Henttonen huomauttaa, että jos kettuja on runsaasti, ne saalistavat myös lumikoita ja kärppiä, jotka ovat kettuja tehokkaampia myyrien tappajia ja saalistavat myös lumen alta. Näin ollen kettujen runsaus voi jopa helpottaa myyrien eloa. Hän ei usko, että kettukantoja saataisiin metsästäen harvennettua…”

    henttonen: ”…Totta on, että ketut syövät myyriä. Niillä VOI olla vaikutusta vähälumisina talvina, mutta PAKSUN LUMEN AIKAAN KETTU EI PYSTY SAALISTAMAAN LUMEN ALLA PIILESKELEVIÄ MYYRIÄ…” Noinkohan on? Erkki Pulliainen kirjoittaa opuksessaan Lapin taigaa: ”…Metsämyyrä, punamyyrä ja harmaakuvemyyrä muodostavat kolme neljäsosaa näätien myyräsaaliista. Tämä kielii siitä, että näädät ovat saalistaneet pääasiassa havu- ja sekametsissä. Tutkimusalueellamme elelee myös kettuja. Niiden tärkeää ravintoa ovat pelto- ja lapinmyyrät. NÄITÄ KETUT KAIVAVAT LUMIKERROKSEN SISÄLTÄ, MISSÄ MYYRILLÄ ON LUMITUNNELINSA. Näin ketut ja näädät eivät ole myyrienkään osalta suuressa määrin ravintokilpailijoita…”

    Pulliaisen teksti perustuu värriön tutkimusaseman tutkimuksiin. Kyseinen paikka on runsaslumisimpia maassamme.

    Gla Gla

    Täällä päin Suomea ei lumisuudesta voi puhua kuin poikkeuksellisina talvina ja ongelma taitaa pian ulottua jo Oulu-Joensuu-linjan eteläpuolelle.

    Puuki

    ”Räven springer över isen…” vai miten se joululaulu menikään .

    Tuo on kyllä varmaan totta, että kettu pystyy paksunkin lumen läpi pyydystämään myyriä.  Luontodokumentissakin kettu hyppää pää edellä lumen sisään väijyttyään aikansa ja saa saaliikseen myyrän .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Räven raskar över isen

    Räven raskar över isen,
    räven raskar över isen.
    Får vi lov, ja får vi lov
    att sjunga flickornas visa?
    Så här gör flickorna var de går,
    och var de sitter och var de står.
    Så får vi lov, ja får vi lov
    att sjunga flickornas visa?

    Joululaulussa on ainakin puolen tusinaa säkeistöä, en toista niitä kaikkia tässä!

    Anton viittaa aloituksessaan Hufvudstadsbladetin uutiseen, jossa kerrotaan Hollannissa tehdystä tutkimuksesta:

    https://www.hbl.fi/artikel/rav-minskar-risken-for-farliga-fastingar/

    Laitoin lehteen kommentin, mutta tällä kertaa keskustelu ei lähtenyt lentoon, edellisenä vuonna kyllä. Nyt asianosaiset, myös metsästäjät,  ovat kai jo hyväksyneet hirvieläinten punkkeja lisäävän roolin. Jatkossa olisi suureksi hyödyksi, jos hyväksyttäisiin myös petoeläinten punkeilta suojaava rooli.

    Kommenttini HBL:ssä: ”Här har vi en lätt och kosteffektiv metod att minska fästingburna sjukdomar. Rävar borde gynnas särskilt på Åland där TBE och borrelios ökar hela tiden. Mängden av borreliafall på Åland är relativt räknat det största i hela Finland. Senaste siffror kan läsas från http://www.thl.fi > Registret för smittsamma sjukdomar.”

    Planter Planter

    https://www.svtstatic.se/image-cms/svtse/1484321097/svts/article11928262.svt/alternates/extralarge/rav-jpg

    Räven som inte raskade över isen.

    arto

    Luonnossa jos kaikki tasapainossa niin ketuillakin tehtävä. Mutta meillä ilves runsaana ketut hävisi. samoin jänis. sudet ja karhut tuli, hävisi hirvet.

    6 m3 6 m3

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/artikkeli-1.217667

    Myyrähutkijoiden söpö myyränsyöjä.

    Sooner or later voles cut him down.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Alueilla missä myyränsyöjät (tärkeimpinä kettu ja supikoira) saavat olla rauhassa, on 85 prosenttia vähemmän borrelia-infektoituneita punkkeja kuin siellä, missä niitä tapetaan.

    Edelleen siellä missä myyränsyöjät saavat operoida rauhassa, on myyrissä (jotka ovat borrelian pääreservuaari) 80-90 prosenttia vähemmän kiinnittyneitä punkkeja kuin siellä, missä myyränsyöjiä tapetaan.

    Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun myyränsyöjät jätetään kaikkialla rauhaan, niin borreliariski häviää lähes kokonaan. Samoin puutiaisaivokuume- ja myyräkuumeriski.

    Tällä hetkellä parikymmentä suomalaista odottaa puutiaisaivokuumeesta johtuvaa hidasta kuolemaa hengityskoneessa. Tuo olisi voitu välttää kun myyränsyöjät olisi jätetty rauhaan.

    Vielä tulee päivä, jolloin myyränsyöjientappajat (muunmuassa luolakoiraharrastajat) johtajineen joutuvat tästäkin tilille.

    arto

    Alueilla missä myyränsyöjät (tärkeimpinä kettu ja supikoira) …..Borreolosi saattaa hävitä mutta samoin havulinnut/ vesilinnut häviää. Onhan myyränsyöjiä muitakin esimerkiksi pöllö. Vaihtaisin sen supiin. Säästyisi linnut.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Olipa hyvä että arto otti asian puheeksi: ”…mutta samoin havulinnut/vesilinnut häviää…”  siis siellä missä ketut saavat olla rauhassa.

    Henttonen (& kumppanit) kirjoittivat taannoin (missäpä muualla kuin jahti- lehdessä): ”…Kettukannan kasvuun ylipäätään liittyisi kuitenkin useita haittoja, esimerkiksi pienriistan kohtalo…” Tuo on taattua lumikkohypoteetikkoa: ei päätä eikä häntää.

    Värriön tutkimusaseman silloinen johtaja veli pohjonen kirjoitti (21.08.2007): ”…Värriön jälkiaineisto kertoo myös, että kanalintujen pitkäaikaiset kannat ovat luonnonpuistossa nousussa. Kun havainnoista puhdistetaan vuosivaihtelu, niin kanalintujen yhteenlaskettuja jälkivanoja havaittiin 1960-luvun lopulla vain 50 kertaa, mutta 2000-luvun alussa jo keskimäärin 350 kertaa talvessa. Vaikka riekolla on itä-lapissa nyt kato, siemen on silti turvassa värriön luonnonpuistossa. Viime talvenakin riekon jälkiä oli neljä kertaa enemmän kuin normaalitalvina 40 vuotta sitten.

    Värriön luonnonpuisto rauhoitettiin metsästykseltä kahdessa vaiheessa. Laki värriön luonnonpuistosta on vuodelta 1981. Sen jälkeen luonnonpuistossa jatkui osittainen metsästys, sallan ja savukosken metsästäjille, kunnes täysrauhoitus tuli voimaan 1995.

    Kaksivaiheinen rauhoitus näkyy värriön riistahavainnoissa. Kaikkien kanalintujen kannat kääntyivät nousuun, selvimmin juuri riekolla…”

    Kanta ei noussut pelkästään kanalinnuilla: kettukanta on viisinkertaistunut.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)