› Keskustelut › Luonto › Ju fler rävar och mårdar desto färre sjukdomsbärande fästingar

  • Tämä aihe sisältää 118 vastausta, 19 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 118)
  • Ju fler rävar och mårdar desto färre sjukdomsbärande fästingar

    Merkitty: 

    ”Studien visade att områden med rävär och mårdar hade 85 prosent färre infekterade fästingar än i områden med få rovdjur där omfattande jakt pä rävär tillämpas.”

    Tässä tapauksessa se mukana kulkeva tauti (sjukdomsbärande) on borrelioosi, jota oli meillä 345 tapausta vuonna 1995 ja nyt tänä vuonna jo 2164. Tärkeimmän borrelian ehkäisijän (kettu) kanta on onnistuttu puolittamaan tuona aikana. Siinä on borreliaräjähdyksen syy. Kettu on reviirieläin. Sitä on silloin sopiva määrä kun se saa olla rauhassa. Muutoin sitä on aina liian vähän.

    ”Rovdjur som tar gnagare minskar antalet fästingar som bär på smittor som borrelia i ett område.”

    Terveyskirjasto – Duodecim (21.09.2015): ”…Suomen vaarallisimpana eläimenä voidaan perustellusti pitää puutiaista (punkkia), aiheuttavathan sen välittämät taudit vuosittain tuhansien ihmisten sairastumisen. Suomessa tärkein puutiaisen levittämä tauti on Borrelia burgdorferi-bakteerin aiheuttama Lymen borrelioosi…”

  • Petkeles Petkeles

    Onkohan Glallukalla vähän kalteva pinnan ajattelua? Osa eläimistä on jopa lemmikkeinä. Otetaanko seuraavaksi karhutkin kotieläimiksi?

    Gla Gla

    En ymmärrä kysymystäsi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Keskustelua supikoirista HS.fi:ssä. Mielenkiintoinen väite kommenteissa: alueella jossa on runsaasti supikoiria lintujen pesintä onnistuu paremmin, koska sellaisella alueella on vähemmän kettuja. Veli Granö: ”Tutkimusten mukaan huonona metsästäjänä tunnettu supi pitää hyvän metsästäjän, ketut loitolla alueeltaan ja sen taas on todettu suojelevan lintukantoja. Tutkijat siis kertovat supialueella olevan enemmän lintuja, kuin vertailualueella.”

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009200555.html

    Lisätietoja sorsalintujen tekopesäkokeista esim. hakemalla uutinen:
    ”Supikoira sopeutuva joka paikan munarosvo”.

    Gla Gla

    Velin asenteesta kertoo tämän kommentit: ”Uskomattoman vastenmielinen juttu. Edes erälehdissä en tällaiseen ole törmännyt. Aikamme on nyt täynnä väkivaltakuvastoa ja ällistyttävän julmaa puhetta.”

    Itse olen huolissani ihmisten etääntymisestä todellisuudesta, jos supikoirajahti aiheuttaa tuollaisen reaktion.

    ”Ehkä sillä on vaikutuksensa lisääntyneeseen epähumaaniin kielenkäyttöön ja siihen millaisia kuvia voidaan julkaista?”

    Peteliuksen 80-luvun sketsit joutuisi sensuuriin nykyään. Siihen suuntaan on menty.

    ”Kukaan ei välitä tutkimustuloksista, joita supikoirien vaikutuksesta lintukantoihin on tehty.”

    Kieltämättä en ole lukenut yhtään tutkimusta aiheesta. Mutta kun luontoväki kertoo tehopyynnillä saavutetun hyviä tuloksia, haluan uskoa tällaiseen tulokseen. Sopii esittää faktat, jos tulos ei pidä paikkaansa. ”Tutkimusten mukaan” on kovin kulunut fraasi ilman parempaa näyttöä.

    ”Toistetaan vain samaa mutua, että se on suursyyllinen lintujen vähenemiseen.”

    En ole nähnyt väitettä suursyyllisestä, vain osasyyllisestä. Taisi Veli ihan itse luoda väitteen, jota nyt ampuu alas.

    ”Matkustin juuri junalla Helsingistä Kuopioon. Matkan aikana en nähnyt juurikaan yhtään kunnollista metsää, vain hakkuiden jälkiä. Toki joku puupelto vilahti ikkunasta. Missä ne metsälinnut mahtaisivat asua ja lisääntyä, kun elinympäristö on tuhottu?”

    Tutkimuksiin vedotaan ja luodaan mielipiteitä metsistä junan ikkunasta nähdyn perusteella. Mikä on vaihtoehto puun käytölle?

    ”Lopettakaa vieraslajeista puhuminen. Sillä ei ole mitään tieteellistä pohjaa. Luonto muuttuu kaiken aikaa, se on normaalia. Sympaattinen supi kuuluu nyt sekin Suomen metsiin.”

    Erikoinen väite. Vieraslaji on kiistaton fakta. Ja jos kuuluu supi Suomen metsiin, niin kuuluu myös moto ja talousmetsien ominaispiirteet. Veli yrittää vaan useimpien vihreiden tapaan poimia rusinat pullasta, mutta sehän on täysin kestämätön ajattelutapa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juu, oli kieltämättä aika värikäs kirjoitus Velillä.

    Gla Gla

    ”Tutkimusten mukaan huonona metsästäjänä tunnettu supi pitää hyvän metsästäjän, ketut loitolla alueeltaan ja sen taas on todettu suojelevan lintukantoja.”

    Veli yrittää ilmeisesti sanoa, että kannattaa supien sijaan ampua kettuja, jos lintujen asemaa halutaan parantaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Noilla pienpedoilla on keskenään hieman erilaiset ydinhabitaatit. Kettu ja erityisesti näätä ovat enemmän metsäalueiden asukkeja (metsäkanalinnut), minkki kosteikkojen (sorsalinnut) ja supikoira kulttuuriympäristöjen, tosin supikoira menestyy nykyään hyvin myös kosteikoilla ja saaristossa. Mäyrä on yleislaji, harvakseltaan kaikkialla? Kettua ja näätää on alettu nähdä enemmän kaupungeissakin, joten siinä kohdassa näillä on yhteistä elinpiiriä. Kaupunkiympäristö ei kuitenkaan ole minkään metsästettävän lintulajin ydinhabitaatti. Kettu ei kai mielellään mene uimasilleen saalistaessaan? Jotenkin on hieman vaikea uskoa että kettu väistäisi supikoiraa kun elinpiirejä jaetaan.

    Jos joku tietää tuon em. tutkimuksen, niin voisi laittaa otsikon tänne. Kiitos.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Uutinen koskien keskikokoisten ja pienpetojen kantoja talteen. Nämä tutkimukset ovat arvokkaita, varsinkin kun sovelletaan uusia menetelmiä kuten tässä laserkeilausta. Se jää hämärän peittoon, miksi ketun ja näädän lisäksi myös kärpän ja lumikon kannat ovat alentuneet Etelä-Suomessa. Ketun ja näädän ymmärtää, kun niitä metsästetään ahkerasti; kettu mielletään metsäkanalintujen surmaksi ja näätä sorsalintujen surmaksi.

    Kärpän ja lumikon kannan arviointi on epävarmaa. Lumijälki kuvaa lajin aktiivisuutta, joka riippuu ainakin saatavilla olevan ravinnon eli lähinnä myyrien määrästä. Eläimet eivät juokse turhaan, vaan vain sen verran kuin on tarpeen. Jos myyräkannat olisivat selkeästi alentuneet, se selittäisi pienpetojen kantojen alenemisen, mutta näin ei välttämättä ole käynyt, vaan ainoastaan myyräkantojen vaihtelut ovat vaimentuneet.

    Entä riippuvatko niiden kannat myös ravintoketjussa ylempänä olevien keskikokoisten petojen määrästä? Ruotsalaiset vaikuttavat uskovan, että kettu ja näätä voisivat käyttää lumikkoa ja kärppää ravintonaan. (Tämä hypoteesi on poimittu Facebook-ryhmästä Vilda djurens skydd.)

    Myyräkannat ovat vaikuttaneet pitkään melko vakailta, mutta tämän pitäisi oikeastaan olla hyvä asia niihin erikoistuneiden pienpetojen eli kärpän ja lumikon kannalta. Ei niille liene eduksi, jos myyräkannat vaihtelevat rajusti huippumääristä lähes yhettömiin. Myyräkatovuosina pienpedot saavat vain vähän poikasia. Myöskään pöllöt eivät silloin välttämättä pesi?

    Myyrät ovat merkittävä osa myös ketun ja näädän ruokavaliosta ja kelpaavat myös ilvekselle.

    https://www.metsalehti.fi/uutiset/tutkimus-paljastaa-naataelainten-kannat-ovat-kutistuneet/#d22ca7cc

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    MaasTulli uutisoi samasta aiheesta.

    Lämsän mukaan kyse ei ole pelkistä lyhytaikaisista kannanvaihteluista, vaan erityisesti kärpän ja lumikon kohdalla pitkäaikaisesta ja voimakkaasta taantumasta. Tarkkaa syytä ei vielä tunneta, mutta taustalla voivat olla esimerkiksi heikentyneet myyräsyklit ja metsien rakenteen muutokset.

    ”Esimerkiksi lumikon ja kärpän vähenemisen on arvioitu lisäävän myyräkantoja, mikä puolestaan voi johtaa lisääntyviin taimikkotuhoihin ja siten vaikuttaa sekä luonnonmetsiin että metsätalouteen”, Lämsä sanoo.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/61205a46-0444-4006-84d6-a2da9daa6968?

    Tutkimuksesta lainaus:

    ”The final mustelid dataset included 1068 triangles from which 947 were wildlife triangles and 121 field triangles. Across these, the pine marten, stoat and least weasel had 337854, 341035 and 342920 100 m × 100 m sampling units, respectively. Pine marten was detected 4087 times (1.2% of cells), stoat 1826 times (0.5% of cells) and least weasel 1351 times (0.4% of cells).”

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378112726002409

    Tutkimusaineistossa näätää ruumiinpainoltaan kertaluokkaa pienemmät pedot kärppä ja lumikko esiintyivät 0,4 – 0,5 prosentissa havaintopisteistä. Näätä esiintyi 1,2 prosentissa, ja kettu varmasti vielä useammin, jos se olisi ollut aineistossa mukana.

    Jostain syystä tuo oletettu pitkä ja voimakas pienpetojen taantuma ei ole vielä näkynyt kasvavina myyrätuhoina taimikoissa – aivan viime vuosia lukuun ottamatta. Joten ehkä syy-seuraussuhde puuttuu, eli lumikoita ja kärppiä ei ole yhteensäkään niin paljon, että ne voisivat säädellä myyräkantoja. Myyräsyklien huippuvaiheessa nämä pienpedot kyllä lisääntyvät voimakkaasti ja voivat nopeuttaa sitten myyräkantojen alamäkeä. Erityisesti Pohjois-Suomessa, jossa kärpän kanta on vahva.

    Tulosten tulkinnassa on vielä muistettava että ketun ja näädän kanta olisi nykyiseen verrattuna selvästi suurempi ilman metsästystä, mikä edelleen korostaa niiden merkitystä myyräkantojen säätelyn kannalta. Pöllötkin jäävät vaikutukseltaan selkeästi pienemmäksi, vaikka huomioisi niiden taipumuksen varastoida saalistaan.

    Perko

    A J  muistatko suomalaisen tutkimuksen pesätuhoajista.  Siitä on ”kakkara kuva” omissa kuvissani.
    Julkaistu 20.1.2021 12:24  Metsäkanalintujen hävittäjät_2

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 118)