› Keskustelut › Metsänhoito › Kaatokolon anatomiaa

  • Tämä aihe sisältää 92 vastausta, 22 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten e-he-h toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 92)
1 2 3 … 8 9 10

  • Kaatokolon anatomiaa

    Sent on: 9.11.2012, 14:36

    Leevi sai poikkeuksellisen paljon keskustelua aikaan lukijoiden kuvissa. Heitin siellä seuraavan ajatuksen kaatokolon merkityksestä:

    ”Kun kaatosahaus on syvempi eli kaatokolo pienempi, saa raudalla enemmän momenttia puun nurin työntämiseen. Tietysti jos puu kallistaa sivulle, saranan leveydellä eli kolon syvyydellä on oma merkityksensä.”

    Leevin käsitys oli se, että syvä kaatokolo (kuvassa liki puoleenväliin puuta) siirtää painopistettä kaadon suuntaan ja on siksi edullinen.

    Tätä voisi pohtia teoreettiselta kannalta vähän tarkemminkin. Minusta puun painopiste ei riipu kolon syvyydestä. Painopiste riippuu puun asennosta, oksien sijannista yms. asioista. Kun kaatosahaus on tehty, oleellista on se, miten puu saadaan kallistumaan tukipintana toimivan pitopuun yli. Painopisteen ja tukipinnan välisestä etäisyydestähän riippuu, kuinka paljon voimaa tarvitaan puun kaatamiseen, olettaen tietysti pitopuun paksuus, tuulen suunta yms. asiat vakioiksi. Sillä, onko tukipinta keskellä puuta vai puun koosta riippuen 5-10 cm sivussa, ei mielestäni ole ratkaisevaa merkitystä siihen, kuinka helposti painopiste kippaa tukipisteen yli. Painopistehän näyttäisi silmämääräisesti olevan isommassa kallistuneessa tai toispuoleisessa puussa helposti puolisenkin metriä sivussa, kun vielä vastasuuntaan voisi yrittää ajatella kaatavansa. Oleellisempaa kaadon kannalta tuntuisi olevan se, että kun kaatoraudan ja saranan etäisyys saadaan mahdollisimman suureksi, saadaan myös vipuvarsi mahdollisimman suurena käyttöön. Liiallisuuksiin ei tietenkään kannata menä, koska silloin sarana jää kovin kapeaksi ja puun kaatumissuunnan hallinta vaikeutuu.

    Ajatuksia tähän liittyen? Insinöörikoulutuksen saaneet voisi asian merkityksen osoittaa suhteellisen yksinkertaisella laskutoimituksella. Entä ammatikseen sahaavien näkemys aiheesta?

    Tekijä
    Gla Gla
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Työmies Työmies 9.11.2012, 14:55

    Tämä asia on itseänikin useasti askarruttanut. Tosiaan joku asiaan tieteelisesti perehtynyt henkilö voisi hieman perehdyttää meitä asiantuntemuksellaan. Ei se kaatokolo nyt niin yksinkertainen asia aina ole.

    Leevi Sytky Leevi Sytky 9.11.2012, 14:58

    Kerroin tuolla kuvat-osiossa myös kaksihaaraisesta, tyveltään 40-senttisestä koivusta, jonka painopiste oli selvästi ”väärällä puolella” kaatosuuntaan nähden. Sahaamalla kaatokolon tavallista syvemmälle, lähes puoleen väliin puun paksuudesta, siirtyi painopiste jonkinverran edullisemmaksi kaatosuuntaan nähden.
    Näin menetellen jaksoin juuri ja juuri kaikilla voimilla kammeta puun vänkärillä nurin. Väitän, että jos kaatokolo olisi ollut normaali kymmensenttinen, olisi koivu vieläkin pystyssä, tai tuuli olisi humauttanut sen kuusikkoon ja olisi syntynyt pienaukko.

    kisi 9.11.2012, 15:00

    Ei insinöörikoulutusta, puhumattakaan, että ammatikseni sahaisin!
    Taidan vaan joutua kohta omatoimisiin ongelmakaatoihin, ja siksi seuraan haukkana tätä keskustelua.

    Minusta Glan teoretisoinnissa on järkeä (”kun kaatoraudan ja saranan etäisyys saadaan mahdollisimman suureksi, saadaan myös vipuvarsi mahdollisimman suurena käyttöön.”). Eli ajattelen, että tässä ’kolmen kolon kaadossa’ on syytä säilyttää maltti kaatokoloa sahatessa – ei liian syvää koloa! Tuntuisi siltä, että syvä kaatokolo tuo lisää epävarmuustekijöitä, jos puu jo ennestäänkin on väärään suuntaan kallellaan.

    6 m3 6 m3 9.11.2012, 15:06

    Tuo Leevin syvä kaatokolo tuottaa yllätyksen mikäli tyvessä sattuukin olemaan lahoa joka ei näy päälle päin, tai kuvassa esiintyvä valmis halkeama joka sattuukin pitopuun kohdalle.

    Leevi Sytky Leevi Sytky 9.11.2012, 15:08

    Tuohon toispuoleiseen koivuun olisi kyllä löytynyt niksi, jolla se varmasti menee haluttuun suuntaan. ( Ilman vinssejä, tms.) Jos olisi ollut enemmän kallellaan.

    Mutta nyt pohditaan kaatokolon anatomiaa ja odotellaan myös ”inssien” kommentteja. 🙂

    jees h-valta 9.11.2012, 15:27

    Kuusmotille se voi tuottaakkin yllätyksen mutta ken osaa katsoa purusta ja myös halkeaman näkee. Itse vedän lähes aina lähelle puoltaväliä ja mielestäni se helppaa kyllä kaadossa.

    6 m3 6 m3 9.11.2012, 16:44

    Niimpä, huonompikin sahamies saa haavasta pölkkyjä aikaseen.

    jees h-valta 9.11.2012, 21:04

    Saattaa olla. Kun ei ole kokemusta en tiedä. Yleensä kaatelen isoja koivuja tai harventelen kuusikonrääsyjä.

    Kurki 9.11.2012, 21:13

    Kaatokolo puun keskellä vaatii noin puolitoista kertaisen voiman vänkärin vääntöön kuin että kaatokolo olisi kauempana vänkäristä eli lähempänä puun pintaa.

    Näin fysiikan lakien mukaan.

    6 m3 6 m3 9.11.2012, 21:15

    Ja viime keväänä kehuit miten saat polkkyjä haavasta, päätä jo.

    Ja 22.10. löytyy todisteet metsämusiikista.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 92)
1 2 3 … 8 9 10