Keskustelut Metsänhoito Kaatokolon anatomiaa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 92)
  • Kaatokolon anatomiaa

    Leevi sai poikkeuksellisen paljon keskustelua aikaan lukijoiden kuvissa. Heitin siellä seuraavan ajatuksen kaatokolon merkityksestä:

    ”Kun kaatosahaus on syvempi eli kaatokolo pienempi, saa raudalla enemmän momenttia puun nurin työntämiseen. Tietysti jos puu kallistaa sivulle, saranan leveydellä eli kolon syvyydellä on oma merkityksensä.”

    Leevin käsitys oli se, että syvä kaatokolo (kuvassa liki puoleenväliin puuta) siirtää painopistettä kaadon suuntaan ja on siksi edullinen.

    Tätä voisi pohtia teoreettiselta kannalta vähän tarkemminkin. Minusta puun painopiste ei riipu kolon syvyydestä. Painopiste riippuu puun asennosta, oksien sijannista yms. asioista. Kun kaatosahaus on tehty, oleellista on se, miten puu saadaan kallistumaan tukipintana toimivan pitopuun yli. Painopisteen ja tukipinnan välisestä etäisyydestähän riippuu, kuinka paljon voimaa tarvitaan puun kaatamiseen, olettaen tietysti pitopuun paksuus, tuulen suunta yms. asiat vakioiksi. Sillä, onko tukipinta keskellä puuta vai puun koosta riippuen 5-10 cm sivussa, ei mielestäni ole ratkaisevaa merkitystä siihen, kuinka helposti painopiste kippaa tukipisteen yli. Painopistehän näyttäisi silmämääräisesti olevan isommassa kallistuneessa tai toispuoleisessa puussa helposti puolisenkin metriä sivussa, kun vielä vastasuuntaan voisi yrittää ajatella kaatavansa. Oleellisempaa kaadon kannalta tuntuisi olevan se, että kun kaatoraudan ja saranan etäisyys saadaan mahdollisimman suureksi, saadaan myös vipuvarsi mahdollisimman suurena käyttöön. Liiallisuuksiin ei tietenkään kannata menä, koska silloin sarana jää kovin kapeaksi ja puun kaatumissuunnan hallinta vaikeutuu.

    Ajatuksia tähän liittyen? Insinöörikoulutuksen saaneet voisi asian merkityksen osoittaa suhteellisen yksinkertaisella laskutoimituksella. Entä ammatikseen sahaavien näkemys aiheesta?

  • jees h-valta

    Yleensä en tarvi apuvälineitä jos ei ongelmatapaus. Puu kaatuu juuri sinne kuin pitääkin. Kovalla tuulella en kaatele kun ei kerran tarvii. Jos ongelmatapaus lykkään traktorilla kumoon.
    En ole omia haavikoitani kuin ehkä jonkun metsähaavan kaatanut muiden hakkuiden yhteydessä. Kaikki varsinaiset kasvatushaavikkoni ovat aivan originell-tällissä. Paitsi nyt pystykarsittuna. Jonkun satunnaisen ”rääsyn” tietysti saattanut siivota pois. Mutta pystykaupoissa kyllä on tullut haapakasaakin.
    Minulla yleensä sekametsiä joissa myös runsaasti lehtipuuta.

    n-merkki

    Jesse:

    ”Yleensä en tarvi apuvälineitä jos ei ongelmatapaus. Puu kaatuu juuri sinne kuin pitääkin. Kovalla tuulella en kaatele kun ei kerran tarvii. Jos ongelmatapaus lykkään traktorilla kumoon.
    En ole omia haavikoitani kuin ehkä jonkun metsähaavan kaatanut muiden hakkuiden yhteydessä. Kaikki varsinaiset kasvatushaavikkoni ovat aivan originell-tällissä. Paitsi nyt pystykarsittuna. Jonkun satunnaisen ”rääsyn” tietysti saattanut siivota pois. Mutta pystykaupoissa kyllä on tullut haapakasaakin.
    Minulla yleensä sekametsiä joissa myös runsaasti lehtipuuta. ”

    Mielikuvitusmaailmassa kaikki onnistuu.
    Pidä Jesse mielikuvaa yllä-

    Keeping up appearances. ;-))))))

    H-vallan kriitikko

    ”””Mielikuvitusmaailmassa kaikki onnistuu.
    Pidä Jesse mielikuvaa yllä-”””

    Jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi…. vai miten se nyt olikaan??

    tamperelainen

    On totta että matalalla kaatokololla saa vänkärille hyvän vipuvoiman(pitkän vipuvarren).Ajattelisin,että puun painopiste määrää saranan optimipaikan.Elikkä jos puun painopiste on kaatolon vastakkaisella puollella,niin tehdään syvempi kaatokolo.Siinä menettetään vänkärin vipuvoimaa,mutta puun paino saadaan lähemmäksi saranaa

    Leevi Sytky

    Koe: Ota 200 litran tynnyri, paino 200 kg. Laita tynnyrin alle aivan reunalle 50mm kertaa 50mm rima. Aseta henkilövaaka riman vastakkaiselle puolelle. Katso vaa’an lukemat, n 100kg? Siirrä rimaa keskemmälle tynnyriä. Mitä vaaka näyttää? Pieneneekö lukemat? Kun rima on täsmälleen keskellä tynnyriä, vaa’an pitäisi näytää nollaa. Kuvittele että rima on pitopuu…

    Leevi Sytky

    Painopisteen ei tarvitse olla kovinkaan paljoa väärällä puolella, kun puu jää kaatamatta toivottuun suuntaan. ( Iso tukkipuu ) Vähäistä toispuoleisuutta voi kompensoida syvällä kaatokololla.
    Raja tulee vastaan siinäkin, mutta kyllä sen tuolla käytännössä näkee helposti milloi on otettava järeämmät konstit käyttöön.

    tamperelainen

    Komppaan Leeviä kaatokolon syvyydestä.Kaatokolossa kait se perimmäinen viiru ratkaisee ,mihin suuntaan puu lähtee kaatumaan.Jos kaatokolon etuosassa on vinoutta ,niin puu pyörähtää?

    koutus

    Ihan mielenkiintoista keskustelua, mutta loppujen lopuksi nuo sahaustavat kuten sahan käsittely yleensäkin opitaan kokemusten kautta. Muutaman puun istuminen kannolle, kun ainoa mukana oleva saha on jäänyt alle, tai kokonaan väärään suuntaan karanneet puut, tai kunnollisen konkelon aikaan saaminen ovat parhaiten opettaneet jatkossa käyttämään kuhunkin tilanteeseen sopivaa tekniikkaa ja välttämään vaaraa aiheuttavat tilanteet.

    jees h-valta

    Kaatokololla ja moottorisahalla saa suunnattua kaatoa. Vänkärillä ei. Ja jos käytät vänkäriä et kerkeä enää sahalla suuntaamaan.
    Muistaakseni tuollainen nk. virallinen ohjekkin on joskus tullut nähtyä ja se on kyllä kaatokolon vieminen lähelle puun keskikohtaa.
    Mutta jokainen taaplaa tyylillänsä ja oman tyylini metsätöissä olen valinnut. JA sen vuoksi etten usimmiten alikasvoskuusikon päältä tapahtuvia koivujen sun muiden lehtipuiden poistoja tehdessä halua katkoa kuusten latvoja. On paljon pienempi paha metsässä jos se puu kippaa väärään suuntaan kuin että kaadat vain jotain sinne päin. Kuten vänkärillä teet. Jos taas on este ettei saa mennä ehdottomasti väärin päin silloin varmistetaan vaikka traktorilla.
    Minä kyllä vieroksun näitä ”majavan nakertamia” kaatokoloja jotka ovat näitä korkealta lähteviä ja jyrkkiä. Itse teen matalan ja syvän.
    Kaadon turvaamiseen riittää noin viidensentin kolo jossa puu kaatuu rauhallisella alkuvauhdilla. Silloin suuntaus onnistuu hyvin.
    Joskus jopa puun kaatumisnojotus voi jopa lähes pysähtyä.
    Herkku suunnata.

    Kurki

    Tamperelainen:
    ”On totta että matalalla kaatokololla saa vänkärille hyvän vipuvoiman(pitkän vipuvarren).Ajattelisin,että puun painopiste määrää saranan optimipaikan.Elikkä jos puun painopiste on kaatolon vastakkaisella puollella,niin tehdään syvempi kaatokolo.Siinä menettetään vänkärin vipuvoimaa,mutta puun paino saadaan lähemmäksi saranaa ”

    Juuri näin, jos puun painopiste on kannon sisällä, niin syvä kaatokolo vähentää vänkärin voiman tarvetta.

    Jos painopiste on kannon ulkopuolella, niin pieni kaatokolo vähentää vänkärin voiman tarvetta. Se että syvemmällä kaatokololla tarvitaan enemmän voimaa korvautunee sillä, että sarana on lähempänä vänkäriä ja puun saa kaatumaan pienemmällä vankärin nostoliikkeellä.
    Tuo syvemmällä oleva kaatokolo kyllä päästää puuta kallistumaan enemmän kuin matalampi, silloin kun vänkärin laippa puristuu sahausuraan ja puu on saranan ja vänkärin laipan varassa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 92)