Monimuotoisuus ei ole puulajien suhteen uhattuna. Tämä kuitenkin johtuu hoitamattomuudesta, josta suorittava joko hirvituhoihin tai kannattamattomaan puunkorjuuseen liittyen jaksaa jatkuvasti meitä muistuttaa. Mutta tehokkaassa, hirvet huomioivassa hoidossa monimuotoisuus on surkealla tasolla. Kuusen jälkeen istutetaan kuusta ja mäntytaimikko perataan puhtaaksi. Koivun kasvatuksen pelastaa vain aitaaminen, jota ei useimpien omistajien talous kestä. Ja vaikka varhaisperkauksen jälkeen lehtipuu vesoittuisikin uudestaan, viimeistään ensiharvennuksen yhteydessä nämä huonolaatuiset, jälkeen jääneet rungot joko raivataan maahan tai motokuski hammasta purren korjaa ne energiapuuksi.

Ihan oikeasti suorittava, selittelyt ei auta. Vain yhdellä asialla on merkittävä vaikutus kokonaisuuteen.

Kyllä se vain niin on että ihmeen hyvin ne hirvet sen ruokamaan löytää. Tuolla metsähallituksen alueella Konginkankaalla olen seuraillut noita hirvien ruokailua taimikoissa. Siellä on hyvin laajat mäntytaimikot ja ruokaa pitäis riittää. Sielläkin on selviä hirvityhjiöitä juuri niillä alueilla joissa taimkonhoitotyöt ovat tehty oikein. Ennen tehokasta raivausta ne olivat oikeita hirviaittoja mutta heti raivauksen jälkeen hirvet siirtyivät muualle. Yksi paras ”hirvipotti” on erään yksitysihenkilön taimikko jossa raivaukset ovat tekemättä. Niistä olen koiralle saanut hyvät hirvihaukut akaiseksi. Tämäkään alue on noin 5 – 7 ha mutta hyvin elukat viihtyvät vaikka ympärillä on satoja hehtaareja nuoria taimikoita mutta ne ovat hoidettuja.

Ei tuo suorittava nyt ihan potaskaa kirjoitttele. Kyllä niissä valitettavasti on ihan vinha perä.

Suorittavan portaan selittelyt, että ”tehokas metsitys ja oikea-aikainen taimikonhoito” olisivat vaikuttaneet hirvikannan putoamiseen 1/1000 ha tasolle on selvää huu-haa puhetta. Lähteehän jo ylhäältä ohjattu hirvipolitiikkakin siitä, että hirvikannan suuruutta ohjataan metsästyksellä vuosittain myönnetyin hirvenpyyntiluvin.

Ei hirvimääriin taimikonhoitotaso tai avohakkuut vaikuta ollenkaan. Kaadettujen hirvien paino voi tosin nousta suuremmaksi, jos hirvet saavat ruokailla rauhassa pelloilla.

Joku palstalainen taisi jo kertoa mielipiteensä sopivasta ajankohdasta ko. asiaa koskevan kansalaisaloitteen laatimiseksi. Sen mukaan ajankohta olisi sopiva, kun adrealiini metsänomistajilla olisi korkeimmillaan. Keväällä ovat tiedossa hirvieläinkolaritilastot sekä omien metsien hirvivahingot.

Kansalaisaloitteen vaatiman 50 allekirjoituksen keräämisen sekä aloitteen siitä eteenpäin toimittamisen voisi parhaiten hoitaa suuri mhy tai sen liitto. Myös Mtk:lle valmistelut sopisivat. Joku avainhenkilöitä tunteva voisi tehdä tunnustelut vaikka lähiaikoina.

GLA:lle

….no ei tietenkään siellä vuosituhannen vaihteessa ja edelleen taimikkona olevalla alueella olla motolla töissä , vieressä kylläkin.

Tämä yhtiöidenkin metsienhoito on saanut viime vuosina aivan uutta terävyyttä . Saman asian soisi toteutuvan yksityisellä puolellakin nykyistä paremmin. Malliin , että metsään mennään hammasta purren raivasussahan kanssa vasta ennen ensimmäistä hakkuuta , olisi saatava kiireesti muutos. Pahinta tietenkin on , että se työ teetetään motolla ja sitten ihmetellään , että on ammattitaidoton kuski ja metsäyhtiö varastaa puita , kun palstan puista rakennettu pino jää matalaksi ja metsä on kuin pommituksen jäljiltä.

Kun metsänhoitotyöt tehdään ajoissa , säästetään työkustannuksissa , edistetään puiden kasvua , vähennetään luonnontuhoriskejä ( hirvituhotkin ovat niitä) ja alennetaan myöhemmäässä vaiheessa korjuukustannuksia. Perus metsänhoito riittää tähän. Mikä siinä on niin vaikeaa???Eniten metsänhoidosta hyötyy maanomistaja.

Kuten metsuri motokuskikin totesi , hirvet kyllä löytävät ruokamaansa heikolle hoidolle jääneistä taimikoista. Suurimmassa osaa pitäjäämme on hyvin niukasti hirviä ( 10 seurueen alueella alitiheys , kolmen alueella kohtalainen 2-4/1000ha), mutta yllättäen yhdeltä nurkalta löytyikin tihentymä. Lähes kaikki alueen hirvet ovat vaeltaneet tämän yhden kulmakunnan risukoita harventamaan. Laaja-alaiset hoitamattomat taimikot ovat herkullisimmillaan.

Pyristele vaan vastaan. Paise tosin on jo puhkaistu.