› Keskustelut › Metsänhoito › Kannattaako luonnollinen uudistaminen

Esillä 8 vastausta, 61 - 68 (kaikkiaan 68)
1 2 3 … 5 6 7

  • Kannattaako luonnollinen uudistaminen

    Sent on: 1.3.2018, 21:02

    Kyse siis ylispuiden poistosta jossa puulaji vaihtuu koivusta kuuseen. Paljonko kuusten (taimien) runkoluvun tulee olla, jotta luonnollinen uudistaminen on kannattavempaa kuin maan muokkaus ja istutus? Usein näkee todella harvaksi jääneitä kuusikoita joista on koivut poistettu, melkeinpä ilmakuvasta pystyy laskemaan runkoluvun, niin paljon tyhjää on. Kannattaako se? Tietysti ovat 10-15 vuotta, 20 vuotta istutustainta edellä ja istutuskustannukset pois.

    Tekijä
    Mottimasa Mottimasa
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 6.3.2018, 20:50

    Aikoinaan MH:lla tehtiin niin, että hieskoivikon ensiharvennuksen jälkeen  rl. noin 1200 – istutettiin kuusentaimikko. varmaan sitten, kun kuuset olivat hallarajan ylittäneet, koivut = verhopuut poistettiin.

    En tosin ollut enää maisemissa, joten en tiedä, miten touhu onnistui, luultavasti puut hakattiin metsurityönä – silloin.

    JOO-Pihkatapin versio on ihan normaali täydennysistutus, jollaista on aina tehty. metsäammattilaiset ovat omissa metsissään sangen usein tehneet noin, eli istutettu noin 400 – 600 täydentävää tainta.  tuloksena oivallinen sekametsä.

    Luonnontaimia ei vain pitäisi päästää yli kolmen metrin, ellei ole kyse ryhmistä.

    kuusessa ollaan 6.3.2018, 20:55

    Tuttava täydensi kuusentaimikkoaan tervalepän taimilla, joita sai järvenrantakuviolta. Hyvin näyttävät kasvavan laatutyveä, eivätkä ehtineet etukasvuisiksi.

    kuusessa ollaan 6.3.2018, 20:56

    Maaperä oli otollinen tervalepälle.

    pihkatappi pihkatappi 6.3.2018, 20:57

    Itsellä on rauduskoivikko savipohjalla, kasvavat onnettoman huonosti ja ei ole kuusta noussut alle. Olen myös ajatellut kuusen istutusta alle, kun ravinteikas pohja on nyt pahasti ”vajaa tuottoinen”. Minulla tuossa on kasvutilaa kuusille, kun rauduskoivikko on alhaalta oksaton, olisiko 700 runkoa/ha. Heinäys vaan on sellainen toimenpide, että siihen en haluaisi sitoutua, mutta isoja taimia kunnolla tehtyihin mättäisiin vaikka se 800 kpl/ha, hehtaari tuota alaa vain onkin. Helpompi heinätä, kun on iso taimi mättäässä, mutta heinäyksestä ei pääse tuossa ja pahimmillaan kuuset jurovat vuosia jankko savessa.

    Petkeles Petkeles 6.3.2018, 21:02

    ”Silloin taimia saa haluamansa määrän ja tasaisin välein.”

    Kuulostaa ihan metsänviljelyltä. Ennenhän tuo oli muodissa kun avojuuritaimia laitettiin kuokalla lepikon alle ja syynä oli ilmeisesti muokkauskaluston ja taimitekniikan kehityksen puute. Olen törmännyt koivikon alle istutettuihin kuusentaimikoihin työreissuilla muutaman kerran eikä kovin vakuuttavaa ole ollut. Yleensä verhopuusto on joko niin varjostavaa että taimet eivät kasva yhtään tai sitten verhopuusto on niin harvaa että taimia tukahduttava pintakasvillisuus vastaa avohakkuualoja. Kerran tuli jopa vastaan todella järeiden tukkikoivujen alle mätästetty ala. Varsinkin talouspuoli saattaa sakata kun taimien ostoinvestointi juroo siellä koivujen alla.

    jpjulku jpjulku 6.3.2018, 21:47

    Petkeles, sen ylispuuston tiheyden saa tulevassa harvennuksessa säätää tarkoitusta vastaavaksi. Ylispuuston tarkoitus ei olekaan heinääntymisen estäminen, vaan yksinkertaisesti kahden kierron kasvattaminen samaan aikaan. Heinääntymisasia on tässä vain pikku nyanssi, joka on vaan taklattava niin kuin uudisaloillakin. Jos onnistuisi 200-300 paraslaatuista koivurunkoa kasvattamaan tukkirungoiksi päällä ja alla puskisi elinvoimainen kuusentaimikko 500-800 kpl / ha. Ja nimenomaan istutettuja, jalostettuja taimia tasaisin välein. Mukavaahan se olisi. Taustatietona tässä se, että kyseessä ostokohde, jossa siis oli valmiina kuuselle loistavasti soveltuvalla maapohjalla rauduskoivikkoa.

    Gla Gla 7.3.2018, 07:58

    Rehevällä kuviolla, jossa valopuusto ei varjosta heinän kasvua, kannattaa etukäteen ruiskuttaa glyfosaatilla laikkuja täydennystaimille. Helpottaa jatkossa toimintaa suuresti ja vähentää juuristokilpailua.

    Luontaisen taimiaineksen hyödyntämisessä kannattaa humioida sekin, että heinäntorjunta ei mihinkään poistu, vaikka koko ala putsattaisiin, muokattaisiin ja istutettaisiin. Aloittajalla on jo nyt siellä mahtava vattuheinäpuska, joten jatkossa sen torjunta olisi tavalla tai toisella hoidettava. Muokkaus ei siihen riitä alkuunkaan.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.3.2018, 08:15

    Jankkosavessa voi koettaa kasvattaa ranta- ja suometsien lehtipuulajeja (hieskoivu, tervaleppä, saarni) sekä tammea.

Esillä 8 vastausta, 61 - 68 (kaikkiaan 68)
1 2 3 … 5 6 7