Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Valtio pelasti Fortumin konkasta, avusti yhtiön ulos Uniperista, jonka tyhmä johto oli mennyt ostamaan. Saksalaiset eivät lahjoita yrityskaupoissa omaisuutta ulkomaille kuten Suomessa valtio on tehnyt. Fortumin kärsi miljardien tappiot ja osakekurssi romahti. Monet sijoittajat myivät Fortumin osakkeensa ja menettivät runsaasti rahaa.
UPM oli salkussa, myin pois, vaikka se on omasta mielestäni metsäosakkeiden nro 1 syy on monipuolisuus, mutta oma arvio on että sekin joutuu leikkaamaan osinkoaan.. Nyt on sellainen tilanne että vain me puun myyjät tienataan hyvin ei suomalainen metsäteollisuus, sen näkymät on synkät, enkä usko tilanteen helpottuvan vaikka puun hinnat laskeekin. Ykköstuote havusellu on hintakuopassa, ja kanukit vie Usan tärkeitä markkinoita, kakkostuote kartonki joutuu yhä ahtaammalle aasiasta tulevan kilpailun takia, paperin kysyntä laskee edelleen, saha ja vaneri kärsii heikosta kysynnästä ja puun korkeasta hinnasta, tehtaiden lopetuksia on edessä varmasti. Aion pitää suomi osuuden silti noin 10% mutta metsäosakkeisiin en koske pitkällä tikullakaan, vaikka ne tuntuukin nyt edullisilta.
Nesteen menestys riippuu ilmastopolitiikasta koska sen päätuote ovat biopolttoaineet. Isoja investointeja tehty ja menestys riippuu sääntelyn etenemisestä. Mika Anttonen on kai ostanut paljon Nesteen osakkeita, joten ainakin hän uskoo siihen.
HS 25.3.25: ”ST1:n perustaja ja suuromistaja Mika Anttonen vaati Nesteen yhtiökokouksessa yhtiön jakamista kahtia. Anttosen mukaan Nesteen uusiutuvien polttoaineiden ja fossiilisen öljynjalostuksen liiketoiminnat ovat hyvin erilaisia.”
Ilmastopolitiikka on Euroopassa vetänyt överit ja polttomoottorit porskuttaa sähköautoilun rinnalla pitkään. Markkinoilla on jakeluvelvoitteet, joista ei varmasti luovuta. Ilmastopolitiikka sekä hyödyttää jakeluvelvoitteen kautta että heikentää sähköistymisen myötä Nesteen näkymiä. Usan markkina on muuttunut Nesteelle vaikeaksi ja siihen syynä Usan oman tuotannon huomattava kasvu viime vuosina ja sen takia Nesteen tulos romahti. Oisko noita biojalostamoita rakennettu paljon muuallekin. Neste ollut kuitenkin markkinajohtaja biopolttoaineissa.
Suomessa henkilöautoliikenteen hiilipäästöt ovat 4,8 milj t ja Raahen terästehtaan 4.1milj t/. Ei Raahen terästehtaan tuottama lisäarvo Suomen taloudelle vastaa lähellekään niitä haittoja, mitä siitä on ilmastolle ja kansantaloudelle. Täysin turha terästehdas saastuttaa aivan järkyttävästi.
Jostain syystä Raahen terästehdas on Tolopaisen hampaissa ja valittaa joka välissä ko tehtaan hiilipäästöistä. Ilmaston kannalta ko tehtaan lopetuksesta olisi kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä, koska ko tuotteet tehtäisiin muualla suuremmin päästöin.
Paljon otollisempi kohde Tolopaiselle olisi hänen kogiikallaan Kemin sellutehdas, jonka vaikutus Suomen hiilitaseeseen on lähes tuplat Raahen terästehtaaseen verrattuna. Työllisyysvaikutus molemmilla tehtailla on suunnilleen sama.
Sijoitukohteena on SSAB ehkä huono. Raahen vanha lakkoherkyys voi vielä vaikuttaa. Ehkä Tolopainen on pahoittanut mielensä näissä Raahen lakkokärhämöissä.
Raahen terästehtaan lopetus tietenkin vähentäisi kokonaispäästöjä. Eihän tuolla paikkakunnalla ole mitään edellytyksiä hyväksi terästehtaan sijaintipaikaksi. Kaikki raaka-aineet pitää tuoda kauaksi pohjoiseen ja tuotteet viedä takaisin etelään. Terästehtaat käyvät vajaalla kapasiteetilla, Raahen tuotanto olisi helppo korvata jossain Keski-Euroopassa.
Kemin tehdas toimii uusiutuvalla raaka-aineella, jolloin toiminnassa ei ole kyse uusista hiilipäästöista vaan hiilen luonnollisesta kierrosta.
Tolopainen ei oikein ymmärrä tätä hiilipäästölogiikkaa. Kemin tehdas tosiaan käyttää uusiutuvaa puuta, joka on ennen käyttöä napannut hiilen ilmakehästä eli ilmaston kannalta ok. Mutta, koska ko tehdas käyttää pääosin kotimaista puuta, vähentää ko puunkäyttö metsiemme hiilensidontaa eli lisää maankäyttösektorin päästöjä. Koska ko sektorille on omat päästötavoitteet, tulee siitä pitkä miinus Suomelle. Kemissä piipunpääpäästöt eivät ole ongema, vaan raaka-aineen hankinta. Raahessa toisin päin. Kemin tehtaasta ei olisi Suomelle mitään haittaa, jos käyttäisi esim ruotsalaista puuta. Vähäjärkisten touhulta vaikuttaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään