Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Yrityksellä on pakko olla toimari, sen määrää laki. Jokainen voi hakea avoinna oleviin toimarien tehtäviin, ei tarvitse olla köyhä eikä pienipalkkainen. Menee vain hyväpalkkainen työhön, niin alkaa vaurastua ja se jatkuu vielä eläkkeelläkin.
Keskimääräisen työttömän työnhakijan työnhaku oli toukokuussa kestänyt peräti 70 viikkoa, mikä on korkein lukema vuoteen 2007 ulottuvassa tilastohistoriassa.
Ikäryhmien välillä on valtavia eroja: 20–24-vuotiailla työnhakuun meni keskimäärin 34 viikkoa, kun taas 60-64-vuotiaille yli 100 viikkoa.
Yli kaksi vuotta töitä hakeneiden työttömien määrä on myös korkeimmillaan kahdeksaan vuoteen ja yli viisi vuotta töitä hakeneiden osuus tilastohistorian korkein.
Taitaapa tulla pian lääkäreillekin kengän kuva peppuun.
Toimitusjohtajilla ei ole työsuhteen tuomia oikeuksia esimerkiksi irtisanomisajan palkkaan jne. Kun hallitus on sitä mieltä, ettei enää tule sellaisia tuloksia kuin odotetaan kaverin palkan vastineeksi, niin saappaan kuva persauksille.
Toukokuun talouselämä tietää sanoa että täällä Suomessa pörssiyhtiön toimitusjohtaja on pestissään keskimäärin 4,8 v. Minusta aika tuulista n. 50 v kaverille. En haluaisi itselleni.
Toimitusjohtajat ovat johtajasopimuksella. Heillä on yleensä erittäin hyvät irtisanomiseen liittyvät sopimukset. Työ voi loppua välittömästi, mutta palkkaa maksetaan kaksikin vuotta eteenpäin.
Kalle Isokallio oli vuoden verran Nokian toimitusjohtajana ja jäi eläkkeelle 43v ikäisenä. Ehkä häntä auttoi appiukko Mika Tiivola, joka oli hallituksen puheenjohtaja. Kallis sopimus Nokialle.
Nyt näyttää Suomen kannalta tosi huonolta. Euroopan komissio esittää kahden biljoonan euron budjettia vuosille 2028–2034. Aikaisemmin summa oli 1,2 biljoonaa euroa. Suomen EU-jäsenmaksut nousevat rajusti, mutta samaan aikaan EU:lta saatavat rahat pienenevät. Esim. rajaturvallisuuteen ei tulekaan rahaa. Kerättävällä rahoituksella maksetaan suureksi osaksi muiden maiden korona-velkoja.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään