Keskustelut Metsänhoito Kannattavuus

  • Tämä aihe sisältää 93 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarR.Ranta toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 93)
  • Kannattavuus

    Merkitty: 

    Voisiko metsälehti, vaikkapa Riikilä, tehdä jutun, miten kannattavuutta  lasketaan ja kannattavuutta voidaan  tarkastella ja vertailla jälkeenpäin. Jotenkin tuntuu että täyttä pöljyyttä  säkenöi palstalla keskustelevat, onko se jotakin outoa rakettititiedettä jota en ymmärrä.

  • Perko

    Pettämättömät tekijät,  aika on jaettu tasan  ja nopeus on luojanluoma lahja.

    Tolopainen

    Ehkä on  parempi, että metsänomistajat eivät laske puun tuotannon kannattavuutta eivätkä osaa sitä laskea. Saattaisi metsät mennä myyntiin, jos aletaan tehdä vertailua, missä pääomat tuottavat parhaiten.

    pikkutukki

    Kyllä kun katsoo MetsäMan videoita , näkee , että kyllä kannattaa . Hallit on täynnä koneita ja laitteita . Ei niitä voi hankkia ja pitää jos ei kannata .

    Tolopainen

    Tuota samaa olen ihmetellyt, kyllä joutavista videoista maksetaan enemmän kuin työnteosta.

    Panu Panu

    Metsä-alalla kannattavuuden laskennasta yritetään tehdä rakettitiedettä vaikka muissa sijoituskohteissa se tuntuu olevan helppoa: sijoitetun pääoman tuotto.

    Perko

    MetsäMan  näyttäisi  tuoreimmassa videossa  pätkivän  hankintatukkia.  Onko siinäkään suurta älliä kun  monopooli  on  määrännyt hankintahinnan  pystykauppaa halvemmaksi.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuvion ja metsätilan tasolla molemmissa sijoitetun pääoman tuoton laskenta vaatii lähtötietoja, joita ei ole aina käytettävissä mitattuina, vaan ne joutuu ennustamaan tai arvioimaan. Siitä tulee vähän vaikeusastetta. Historiatiedoista eli hakkuutuloista saa tietenkin laskettua taaksepäin vertaamalla niitä metsänsä puustopääomaan.

    Perko

    Metsäteollisuuden vienti on ollut kohtalaisen tuottavaa.  Monopolien hallitsema teollisuus on pitänyt sisäisen eliittinsä miljoonaluokan tuloilla.   Metsänomistajat ovat hiljennetty lailla  ja estetty kampanjointi  määrittä myyntiään porukalla.  Yrityskoulutus on hylätty todennäköisesti tarkoituksella  kansantalouden edun nimissä. Konsernit kuitenkin monopoolina häikäilemättä halventavat hankintapuunhintaa.  Ilmiö haittaa  kaupanalalla samoin alkutuotannon tuottavuutta (SOK ja Kesko).

    Joensuun tutkijat laskivat metsäntuottavuutta, parhaalla kohtaa tulos oli 5%  , mutta, mutta  siitäkin oli unohtunut kasinkertainenverotus, se aiempi pinta-alaperusteinen vero pois! Tulos olisi ollut reilusti tappiollinen.

    Tappion kärsineet kisaajat  ja huijatuksi tulleet hiljenee  ( pankkihuijatut, pelissä hävinneet , ym ) eivätkä halua julkisuutta. Samaa on havaittavissa metsänomistajissa.   Jotkut selittävät menetyksen niukkuuden olevan kansantaloudelle välttämätön.  Palkattu konsernijohtajan ryöstää jokaisesta  puumotista 0, 15  €  se ei kuitenkaan ole kansantalouden haitta.

    Jovain

    Muutaman vuosikymmenen aikajakso on jo aika hyvä määrittämään kannattavuuden. Usein siihen riittää jo muutama vuosi. Tuleeko tuplat tai onko tuotto sijoitettuun pääomaan nähden kolmin- nelinkertainen. Usein on ja tinkimättä yhtään metsänhoidosta. Siihen mutu tuntuma riittää hyvin ja se, minkä laiseen pääomaan on sijoittamassa. Yleensä metsät ovat valmiiksi putsattuja ja kieltämättä, siihen uusi metsälaki antoi tuntuvan suosituksen. Tavan metsänomistaja voi tietenkin laskeskella, mutta onko se vaivan arvoista. Puukaupassa ja metsänhoidossa on paljon erilaisia vaihtoehtoja (muuttujia), voi mennä myös sen mukaan mikä hyvälle tuntuu ja se on yleensä se paras vaihtoehto.

    Panu Panu

    Anneli tarkoittaa siis paljonko metsässä on puuta? Siitä löytyy näkemys metsaan.fi:stä, tosin voi olla väärin. Siitä ei kuitenkaan vielä saa tilan arvoa mutta Hannun tilastot auttavat siinä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 93)