Keskustelut Metsänomistus Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 256)
  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

  • Haba Haba

    Eiköhän heillä ole omat ansiot. Kepulaiset ovat päässeet muiden ansioille ja sitä kutsutaan maataloustueksi.

    Tolopainen

    No ei todellakaan, saavat liiton neuvottelemat ansiot.

    Jätkä

    On työvoimakustannuksia ja on ”Työvoimakustannuksia”!

    Kun Suomessa vanerin valmistuksessa duunarien palkkakustannukset ovat X € niin Suomalaisen yrityskulttuurin mukaan palkkakustannukset kirjataa noin 5 kertaa X €.

    Kun kaikki kustannukset on ynnätty, Virolainen yrittäjä laskee 2 kertaa X. Suomalainen Myös 2 kertaa X lopputulokseksi saadaan, että Suomalainen tuote maksaa Suomessa tehtynä viisi kertaa enemmän kuin Virossa teetettynä.

    Eli salaisuus on kertotaulun käyttö eri tavalla oikeassa paikassa.

    Visakallo Visakallo

    Ei se Jätkä ihan noinkaan ole. Kyllä Virostakin on lähtenyt paljon tuotantoa halvempiin maihin. Metsänhoitotyöt siellä tekevät latvialaiset, ukrainalaiset ja liettualaiset, sillä virolaiset metsurit ovat kalliimpia.

    Jätkä

    Minähän olen koittanut toitottaa, että Virossa palkat alkavat olla niin hyvät, että Virolaiset pakenevat täältä takaisin kotimaahansa.

    Moni Suomalainen yritys on tullut jo ajat sitten takaisin Virosta, vaikka sinne halpuuden takia aikoinaan meni.

    Ei Suomessa palkkakustannukset ole liian korkeat, mutta yritykset käyttävät kertoimia, joilla tuotannon hinta nostetaan pilviin. Ennen riitti, että yritys tuotti hieman voittoa kaikkien kulujen päälle. Siis myös omistajaperheen elämisen kulut tulivat katetuiksi ja sen päälle hieman ylijäämää.  Otetaan malliksi vaikka köyhtyneet paperitehtaat, joiden piti rikastuttaa vain Valdenin perhe  (ja suku) Hyvin meni, vaikka joinakin vuosina tulikin jopa miinus-tulos.

    Sitten alkoi kasvuvuodet ja ostettiin muita tehtaita ja mantuja – tuli UPM 10, ja lisää omistajia ja osakkaita. Kaikki alkoi vaatia tuottoa omistukselleen. Silloin on pakko pistää paperikoneisiin vauhtia lisää. IKINÄ ei ole kustannukset nousseet liikaa paperimiesten hirmuisten ansioiden takia. (Tienaa päivässä sen, minkä Tollo saa kuukaudessa). Kyllä menestymisen yksi tekijä on myös laatu.

    Tolopainen

    Jätkä on mennyt alueelle, josta ei mitään tiedä. Yrityksen todelliset työvoimakustannukset on palkka kertaa 1.6 ja sitä käytimme siihen aikaan kun olin töissä ja johtoryhmän jäsen. Suomalainen paperimies maksaa yhtiölle n. 100k€ vuodessa.

    Puuki

    Kyllä sillä on vaikutusta mitkä koneet suljetaan ja millä jatketaan jos/kun palkkakustannusten ero on kymmeniä%:ja eri maissa olevien tehtaiden välillä.  Kustannustaso on korkea Suomessa ja muukin hintataso.  Kotimaisen puun hinnasta on otettu perinteisesti lisääntyneet kulut metsäteollisuudessa.   Hirveän paljon ei voisi , jos olisi mahdollista , nostaa kuitupuun hintaakaan ainakaan tällä hetkellä, että ei kävisi liian kalliiksi raaka-aine kustannukset. Se voisi johtaa entisestään vähennettäviin tehdasyksiköihin.  Sama palkkakulujen nostamisen kanssa, erona vain se  että ay-pomot ei ilmeisesti oikeasti juuri välitä työpaikkojen säilyttämisestä.  Suu säkkiä myöten hyvä ohje myös selluköpeille ja muille ns. avainalojen edustajille, niin ei pakene työpaikat ulkomaille.

    Jätkä

    Kun paperitonnin vientihinnasta kaikki raaka-aine ja valmistuskustannukset ovat alle 20 %, niin on aivan yksi hailea, saako paperimies vuodessa sivukustannuksineen sata – vai kolmesataatuhatta.

    Vieläkään – vaikka vientihinta on puolittunut, ei tuotanto ole tappiollista.

    Tolopainen

    Kaikki metsäalan työpaikat pitäisi korvata ulkomaisilla työntekijöillä. Ei Suomen korkealla koulutustasolla kannata laittaa ihmisiä haasteettomiin toistotöihin tai painamaan kerran päivässä tietokoneen nappulaa, joka ohjaa tehtaan prosessia.

    UPM ja Enskan paperiliiketoiminnat painuivat tappiolle vuoden alku neljänneksillä. Enska lla tappio oli 39 milj €, UPM:n painopaperit tekivät 10milj€ tappion. Paprukoneita suljetaan Suomesta lähiaikoina, se on varma nakki.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    YLE: Metsätilojen ostobuumi pohjoisessa, prosentuaalinen tuotto etelää parempi? Tuotto riippuu kylläkin paljon siitä saadaanko uusia tehtaita pystyyn ja miten ilmasto muuttuu, kasvukautta pidentäen.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 256)