Keskustelut Metsänhoito Kasvu hehtaarille ?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 98)
  • Kasvu hehtaarille ?

    Hei,

    Paljonko on mielestänne vielä järkevä kasvu jo ikääntyneessä tukki valtaisessa leimikossa per hehtaari ? Tuossa selasin kuvio tietoja joista annettiin kuusikolle jolla ikää on 86v kasvua vielä 5 m3 per hehtaari. Milloin on kasvun näkökohdasta järkevää pistää pakettiin ?
    Tuollaista kuusikkoa on n. 7 hehtaaria joten 5*54e= 270e per vuosi.
    Aattelin vaan kun nuin hienot laskelmat sai tuolta metsään.fi palvelusta. Suosittelen käymään palvelussa.

  • metsänvartija

    Metsänhoidossa kaikki toimenpiteet tehdään tukkipuun tuottamiseksi.

    Rehevillä mailla n. 1000 r saavuttaa tukkipuun mitan ja laadun (kuusi), harvennuksissa poistuva puusto on siis alamittaa ja huonolaatuista.

    Arvo kasvun laskenta on parempi tunnus metsänhoidossa, kun metsikkö tuottaa vain tukkia, on arvo kasvu huipussaan.

    Markkinatilanne, verotus, korjuun laatu ym.tekijät vaikuttaa tietenkin lopputulokseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos istuttaa vain 1000 kuusta hehtaarille, niin pääsee yhdellä harvennuskerralla. Puolet pois, kun näyttää että latvukset alkavat supistua liikaa. Onnistuisiko, rehevällä pohjalla?

    pihkatappi pihkatappi

    No niinhän se kannattaisi istuttaa 1200 kuusta OMT:llä. Metsälaki vaan velvoittaa että on 1500 kasvatettavaa puuta. Eli metsälakiin jäi tuollainen lapsus. No itse kasvatan 1200 kuusta OMT:llä, ei niitä kukaan tule käskemään täydentää.

    tamperelainen tamperelainen

    Istuttaisin 1800 kuusentainta/ha.Ensinnäkin taimia kuolee 5-10%.Routivilla mailla tulee joihinkin taimiin lenkoutta,hirvet puskee taimia kumoon,ahavakin tappaa
    1000tainta/ha on hyvä määrä jos jättää ” Herran huomaan ”ja tyytyy osittaiseen bulkkituotantoon

    metsänvartija

    1800 on hyvä tiheys, luonnonpoistumaan kannattaa varautua.

    800 runkoa häipyy, 1000 r tukiksi.

    MV on viljellyt 800-1000 r /ha, eli päätehakkuuasentoon. Sekapuuna sitten r-koivua.

    Helppo kasvattaa, istutus+taimikonhoidot toimenpiteenä.

    Näiden jälkeen kuvion voi ”unohtaa” vuosikymmeniksi.

    pihkatappi pihkatappi

    MT-pohjalla tukkipuuksi kasvattaminen on senverran hitaampaa, että kannattaa pyrkiä 1800 runkoon / ha ensiharvennuksessa, eli kunnolliseen kuitupuuharvennukseen. OMT:llä vain korkeintaan yksi tukkipuuharvnnus. Se voi tosiaan olla että tuhojen takia istutustihys kannattaa olla suurempi kuin optimi kasvatustiheys OMT:llä.

    Planter Planter

    Kaivoin uteliaisuuttani metsäsuunnitelman esiin. Erään kuvion 110 vuotiaalle kuusikolle oli merkattu kasvuksi 7,2 m3/ha.
    Lieneekö ns hatusta vedetty.
    Tuon mukaan sitä kannattaisi edelleen kasvattaa tällaiseen aikaan, kun kunnollista korkoa ei saa muualta.

    Itse kuitenkin laiton jo nurin.
    Maalaisjärki sanoo, että lahoaa toisesta päästä samaa vauhtia, myrskyt runtelevat ja kirjanpainajatuho vaanii.

    Metsuri motokuski

    Minusta kanssa nuo metsäsuunnitelman kasvuprosentit ovat teoreettiset. Uskon että suunnitelman tekijä lyö tiedot koneelle ja kone antaa jonkin keskiarvon lähtöparametrien mukaan. Kyllä se maalaisjärki kannattaa käyttää ja kyllähän puustosta näkee jo päälle onko se minkätasoisessa kasvutilassa.

    Tuossa kävin juuri yhden isännän tuulenkaatotyömaalla jossa jäävän puuston litrakoko ei ylittänyt 400-500 litraa. Vuosikasvu oli varmaan 5 cm luokkaa kohtuu kivisellä mutta kuitenkin kuusikolle sopivalla maapohjalla. Varmaan noillakin tiedoila olisi siihen saanut kohtuu hyvän kasvuprosentin mutta aukoksihan ne olisivat lyötävä.

    Tomperi

    Olen lukenut tutkimuksen, ihan oikean tutkimuksen kuusen kasvatuksesta, en harmi kyllä muista nimeä, siinä oli istutustiheys 1000 kpl per hehtaari, ja kasvua verrattiin normaalitiheydellä  istutetusta metsästä saatavaan puumäärään kiertoajan kuluessa. Tuolla harvemmalla istutusmallilla kertymä oli pienempi kuin tiheämmällä.  Ero oli 30-40 kuutiometriä per hehtaari.. Kertymä oli kiertoajan kuluessa yli 600 kuutiometriä.  Laatukysymyksistä tässä ei ollut mitään mainintaa.  Eikä verrattu esim uudistamiskustannuksia millään muotoa, pelkät kuutiot.   Luulisin että täallaiset tutkimustulokset löytisivät Yliopistojenkin kirjastoista tai tietokanoista.  Oliokohan se ollut Norjalaisten tekemä? Iän myötä muisti heikkenee mutta arvelen sen lukeneeni yliopistollisessa kirjastossa.

    Puuki

    Uudistuskustannusten lisäksi pitäisi laskea kiertoajan lyhenemisen vaikutus ja tukkipuun määrä  siinä aikaistuneessa hakkuussa.  30-40 mottia/ha enemmän puuta  ei paljon auta,  jos ne saadaan esim. 10 v. myöhemmin kuin harvemmassa kasvatetusssa vaihtoehdossa –  eikä varsinkaan silloin ,jos ne lisämotit on kuitupuuta.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 98)