› Keskustelut › Metsänhoito › Käytäväharvennus?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6
  • Visakallo Visakallo 8.1.2023, 06:31

    Kymmenen vuotta sitten meillä tehtiin muutaman koivu- ja sekapuukohteen energiapuuharvennukset käytäväharvennuksina. Tokihan ne silloin erotti tavallisista ensiharvennuksista. Nyt toisen harvennuksen jälkeen ko. kohteet ovat aivan samannäköisiä kuin kaikki muutin.

    Rane 8.1.2023, 07:45

    Tuossa ei taidettu tutkia vaikuttaako jotain toisen  harvennuksen tekoon/tuottavuuteen kun käsittelemättömät kaistat kasvaa ilman ensiharvennusta?

    Ps.Tarkemmin katsottuna oli ”simuloitu” toinen harvennus.

    Puuki 8.1.2023, 07:56

    Käytäväharvennuksen tuottotappio kompensoituu alemmilla korjuukuluilla mutta eihän ne vaikuta tod. näk. mitään siihen kenelle yksityismetsissä se tappio realisoituu.  Yhtiö saa entistäkin halvemmalla puuta siis.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    mehtäukko 8.1.2023, 07:56

    Jalmari…”Varovasti voisi kuvitella että menetelmä sopisi hoidettuihin nuoriin metsiin ensiharvennukselle…”

    Nimenomaan, vain ja ainoastaan. Jos puusto on kauttaaltaan hyvälaatuista, kauttaaltaan kasvupaikalle sopivaa ja täystiheätä. Mutta käsittelemättömän kaistan puut kehittyvät osin väkisinkin oksistoltaan muotopuoliksi…

    En tekisi omissa metsissä, mutta parempi se joillekin kuin ei mitään.

    isaskar keturi 8.1.2023, 08:26

    Tällaisiahan syntyy, kun tunari koneyrittäjä tekee liian leveitä ajouria liian tiheään. Itsellä yksi tällainen yhden tunarin jäljiltä. Mielenkiinnolla odotan, miten se siitä kehittyy. Siis GPS:stä ja kartoista huolimatta osa ajourista 13-15 metrin välein ja ylileveitä. Ajourien välit sitten jäivätkin harventamatta, kun takana paistoi toinen ajoura Keskimääräinen ajouratiheys varmaan 15 m. Kyseessä MT-kuusikko. Vähän piti kuitenkin käydä pahimmat tiheiköt sitten itse korjaamassa. Tästä Group maksoi kyllä korvauksiakin, vaikka korvauksia pienentääkseen otti samaan tarkastusmittaukseen UPMn hyvin tekemän viereisen kuvion harvennuksen – heh heh. Ei osannut tarkastajakaan karttoja lukea.

    Puuki 8.1.2023, 08:50

    Reikäkorjuutakin on harrastettu, kun se jk–hakkuiden yhteydessä on nyt mahollista.

    Korjataan isoja puita ja aukkoon jää uralle n. 10 x 10 m kokoinen aukko.  Se ei ole pienaukko eikä oikein sovi leveäksi korjuu-uraksikaan.  Miten sen metsität ? Ei uudistu itsekseen luontaisesti semmoset aukot puiden katveessa kuusikoissa.

     

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    mehtäukko 8.1.2023, 09:06

    I keturin esittämä ei ole käytäväharvennustakaan. Kuten lukijan kuvissa ”oppipojalla” on näytillä kuusikon eh mallikkaasti toteutettuna, kuvion kapenemassa ura/t läheneekin edelliseen kourakasoista päätellen. Se ei ole mallikasta.

    isaskar keturi 8.1.2023, 09:38

    No ei tokikaan se minun tapaus ole käytäväharvennus, vaan pilattu hyväkasvuinen kuusikko. Siinä on kuitenkin samoja elementtejä – vähän tiheämpi ajouraväli ja harventamaton tai lähes harventamaton ajouraväli. Nyt muutaman vuoden seurannan perusteella näyttäisi, että toinen harvennus on tehtävä normaalia aikaisemmin, ettei oksat kuole liian korkealle. Mielenkiintoista onkin, miten ajourat asettuvat seuraavassa harvennuksessa?

    suorittava porras suorittava porras 8.1.2023, 10:12

    Isaskarilta kysyisin ,oliko palstallasi lyhyellä puomilla ( ulottuma alle 10 metriä) varustettu kone ja oliko maasto kivistä tai pintamuodoiltaan kovasti vaihtelevaa?

    Peitteisyys varsinkin pimeään aikaan tehdyissä harvennuksissa voi tuoda yllätyksiä mukanaan. Ainoa apuväline uravälien pitämiseksi kurissa on esteetön näkyvyys edellisen uran valmistettuihin puihin. GPS näyttää tilanteen viiveellä eikä juurikaan auta silloin ,kun peitteisyyden takia riittävällä etäisyydellä olevia kiintopisteitä ei ole käytettävissä.

    Tomperi 8.1.2023, 10:13

    Täytyisi muistaa se, että kun tutkimus tehdään, tärkeintä olisi tutkimuksen tuloksia lukiessa tietää mitä tutkitaan ja miten tutkittu ja mitkä oli tulokset.

    Sitten tulee ns tutkimuksen luotettavuus.

    … sitten tulee poliittinen ja keltainen lehdistö joka tekee tutkimuksesta ja sen tuloksista jutun ja usein jää tuo yllämainittu kokonaan huomioimatta ja sen jälkeen maallikko saarnaajat saavatkin riittävästi vettä myllyihinsä ja kansa uskoo jos uskoo…  lukihan eräässä teoksessa että kun sodan vastustajia kansasta on 30 … 40 prosenttia sodan alottamiselle ei ole edellytyksiä.  Mie ja Puttiini olemma lukeneet samoja kirjoja, kirjassa ei mainittu eikä Puttiini ymmärtänyt että miten tuo tutkimus oli tehty. Puttiinin poika pisti voimakkaan sensuurin  päälle ja uudisti lainsäädäntö’ ja kappas vaan muutamassa vuodessa asettu rosentit kohalleen.  Eri mieltä olevia tarvitaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6