Keskustelut Metsänhoito Käytetyn raivaussahan ostaminen

  • Tämä aihe sisältää 86 vastausta, 22 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten AvatarJätkäpätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 79)
  • Käytetyn raivaussahan ostaminen

    Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon käytetyn raivurin ostamisessa, vai voiko mitään muuta nähdä kuin että päällisinpuolin siisti eikä tietysti kovin vanhaa kannata ostaa? Uutta ei raaskisi ostaa kun käyttötarvetta tonttimaan pajukkojen ja heinän raivausta, pienen muutaman kymmenen hehtaarin metsätilan hoitoa, jossa ei isompia raivuita heti tiedossakaan. Koko siinä 40 kuution luokkaa tai hieman yli.

  • Visakallo Visakallo

    Jos metsässä aikoo ihan oikeasti tehdä töitä, eikä vain olla siellä akkaansa karussa, niin miksi kanniskella sinne harmikseen vanhoja vehkeitä, kun uusia saa kaupasta ihan sopivasti ja verottaja rahoittaa puolet ostoksesta.

    jees h-valta

    Husku550xp:n tietokanta on ollut kovin kepoista laatua. Kyllä Oleo-Macista on aivan täysverisiä raivaussahoja useampikin malli. Itelläni on viimeinen se suurin eli muistaakseni tyypiltään 560 T-Master. En nyt aivan satavarma tyypin tarkkuudesta ole koska se on ollut pojan touhuissa jo senverran kauan. Jotain sinnepäin kuitenkin. Nyt on toisena Stihlin uusi tietokone-ohjattu jossa jopa tehonsäätörullakin. En senkään tyyppiä muista koska olen senkin oston ulkoistanut pojan toimeksi. Jotain nelosella olevaa eli varmaan yli 40cc:n vekkari. Eli samaa mieltä Visakallon kaas, ostetaan ”soivia” pelejä niin ei tarvii turhaan mettässä tuhertaa, itkua. Annoin ohjeeksi hakea läheltä ja hintahaarukka 500-1000 euroa. Ei ny kerinnä tilailla.

    husku550xp

    Tuossa ainakin on malli jossa on liian pitkä tuo akseliputki. Stihlin 460:sä on nippa nappa että menee.

     

    https://www.kone-glans.fi/raivaussahat/raivuri-oleo-mac-755-master–nyt-samaan-hintaan-raivausterasuojus-seka-vesakkotera-ja-siimaleikkuri/

    jees h-valta

    Itse tykkäsin kovasti pitkäputkisesta eikä se nyt sentään ole kuin kymmenkunta senttiä Stihliä pidempi. Poika taas tykkäsi lyhempiputkisesta joten nyt sitten sai oikeata kuosia olevan koneen. Mikä sen pareen esim. ojan penkoilla kurotellessa kuin yltävä kone. Ei tartte aina lähteä joka vesan perään kiipimään.

    oksapuu

    Jahas…

    Tonnilla saa jo Tilhin 490:sen ja siihen vielä hyvä tinkaaja X-TREEm valjaat…

    Tuo onkin sitten jo ammatti peli.

    Jätkä

    Etsiskelin tietoja tuosta oleo-macista ja sain sellaisen käsityksen että se on pitkä putkinen (saha) eli trimmeri. Niinpä kyseistä laitteesta ei ole taimikolle eikä mihinkään muuhunkaan raivaus työhön. Trimmerinä voi ollakkin hyvä laite.

    – Trimmerin veivaamisessa voi tuollainen laiska, matalakierroksinen laite, jossa on pitkähkö akseliputki ja häkkyräkädensijat, ollakin kohtalaisen tyydyttävä vehje. Nurmikon trimmaaminen ”oikealla ” raivaussahalla, jossa langat on hieman pitkällä, on melkolailla tappohommaa. Korkealla kiertävät ammattikoneet eivät tykkää sellaisesta huudattamisesta, vaan niissä pitää kaasua pumpata herkällä peukalolla.

    Ihmettelen Jeessin tekniikkaa, kun hän ojien luiskia perkasi konttaamalla pikku-Tilhin kanssa ojien pohjilla ja nyt se onkin sitten pitkäputkinen mökkiläisraivuri, jolla ojanluiskat raivataan – ilmeisesti edelleen ojan pohjalla seisten?

    pihkatappi pihkatappi

    Jos on oikein pitkät raajat, 460 Stihlin lyhyt putki voi olla jopa vaarallisen lyhyt. Itse olen 180 cm ja putki on sopivan mittainen.

    MJO

    Jessen kannattaisi ilmoittautua metsäkeskuksen raivaussahakurssille. Kuulostaa sellaiselta koheltamiselta, ettei perustekniikasta ole mitään hajua. Jätä oma olio kotiin, niin saat kokeilla oikeaa sahaa oikealla tekniikalla.

    jees h-valta

    Jätkän kommenttiin, en ole pikkutilhilläkään ojan pohjia konttaillut joten se siitä. Mutta ojien penkat ovat usein melko korkeita muuhun maastoon nähden ja silloin niiden kiertely ja nousu ja laskutarve vähenee kun yllät pitkällä putkella siivoamaan penkan päältäkin myös ojan reunan. Toki tämä ei varmaan aukene sellaiselle joka on tasamaan taputtaja mutta minulla sattuu kaikilla metsäpalstoilla ojitus olemaan kunnossa ja silloin kun joku sarka raivataan, se raivataan laidasta laitaan ja kun ollaan poltinpuuhommissa ei raivuria edes pidelläkkään.

    Jätkä

    Kullaalla on varmasti koulutusta myös aikuisille metsäalasta kiinnostuneille. Kyllä R-sahankin käytössä on tuloksessa ja työn jäljessä sekä turvallisuudessa monen kohdalla paljon parantamisen varaa. Siellä voisi joku näyttää myös oikean teroitustekniikan.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 79)