Avohakkuu ei hävitä hiilivarastoa

Huonoja uutisia metsänhakkuiden vastustajille: hiilikortti ei toimi perusteena vaatimuksille avohakkuista luopumiseen.

Metsän hiilestä keskimäärin 60 prosenttia on maaperässä, loput puustossa. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Metsäntutkimuslaitoksen 1980-luvulla käynnistämä laaja tutkimus osoittaa, että metsämaan hiilivarasto säilyy vakaana metsien käsittelystä riippumatta. Hanke nimettiin Biosoil-tutkimukseksi, kun maanäytteitä kerättiin toistamiseen 2000-luvulla,

Biosoil-tutkimus osoitti, että metsämaassa olevan hiilen määrän muutokset suhteessa maaperän kokonaishiilivarantoon ovat vähäisiä. Hiilen määrä ei vähentynyt edes avohakkuun jälkeisinä vuosina, vaan hiiltä karttui keskimäärin jopa hieman lisää.

Runsainta lisäys oli 60–100-vuotiaissa metsissä, joissa metsämaan hiilivarasto kasvoi vuodessa keskimäärin noin 300 kiloa hehtaarilla. Yli satavuotiaissa metsissä hiilen kertymä maaperään väheni. Hiilen määrän muutos mukailee puuston vuosikasvun tasoa.

”Tärkeintä on huomata, että hiilivaraston muutos on vähäinen suhteessa metsämaan kokonaishiilivarastoon. Esimerkiksi 300 kilon muutos on alle puoli prosenttia metsämaan koko hiilivarastosta”, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi havainnollistaa.

Kymmenen kiloa neliömetrillä

Tutkimuksessa kerättiin maanäytteitä yli 600:lta valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) pysyvältä koealalta ensin 1980-luvulla ja uudelleen 2000-luvulla. Näytteistä analysoitiin hiilen määrä karikkeessa, humuksessa ja 40 sentin kivennäismaakerroksessa.

Metsän hiilivarasto on keskimäärin kymmenen kiloa neliömetrillä, siis keskimäärin 100 tonnia hehtaarilla. Määrä vastaa 400 hiilidioksiditonnia. Pohjois-Suomessa metsien hiilivarasto on pienempi.

Metsän hiilestä keskimäärin 60 prosenttia on maaperässä, kun mukaan lasketaan myös humus, karike ja puiden juuret. Loppuosa metsän hiilivarannosta on sitoutunut puustoon.

Ulkopuolisilla ei ole tietoa VMI-koealojen sijainnista, joten metsiä on käsitelty satunnaisen vaihtelevasti. Näin tutkijat ovat pystyneet seuraamaan, miten erilaiset metsänkäsittelyt ovat vaikuttavat metsämaahan varastoituneen hiilen määrään.

”Peräkkäisten mittausten ansiosta meillä on havaintoja, miten maaperän hiilivarasto muuttuu erilaisten metsänkäsittelytoimien seurauksena”, Ilvesniemi kertoo.

Hyväkasvuiset metsät sitovat hyvin hiiltä

Hiilinieluina vanhat metsät eivät Bio­soil-tutkimuksen mukaan ole yhtä tehokkaita kuin suurimman kasvun vaiheessa olevat nuoret metsät.

”Maaperän hiilivarasto karttuu sitä runsaammin, mitä enemmän puusto kasvaa. Tehokkainta hiilen sidontaa on turvata metsien hyvä kasvukyky ja uudistamalla talousmetsät ajoissa”, Ilvesniemi summaa.

Ilvesniemen mukaan esimerkiksi metsänlannoitus on varma keino lisätä metsien hiilensidontaa. Hän kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta, joka osoitti, että kymmenen vuoden välein toistetuilla typpilannoituksilla saadaan aina aikaan yhtä suuri kasvun lisäys kuivahkon kankaan männiköihin.

Kommentit (4)

  1. Nyt pitäisi kiireesti tämä tieto saada levitettyä isoille metsätalouden vastaisille medioille, kuten YLE ja Hesari.

  2. Näin ne asiat voi ymmärtää väärin, kun oikein yrittää…

    On totta, että maaperän hiilidioksidi ei vapaudu avohakkuussa. Syynä tähän on se, että avohakkuussa käsitellään vain pintaa eikä uppouduta 2-5 metriä pinnan alle. Hiilidioksidia toki vapautuu karikkeen ym. kautta, mikä on huomioitu laskelmissa aina. Hiilidioksidia vapautuu maaperästä esim. turvetta nostattaessa tai kun ikirouta sulaa.

    Sen sijaan puista hiilidioksidi vapautuu kaatamisen jälkeen hyvin nopeasti, koska talousmetsää voidaan harvoin käyttää esim. talojen rakentamiseen, vaan sitä käytetään paperiin ja selluun.

  3. ”…koska talousmetsää voidaan harvoin käyttää esim. talojen rakentamiseen, vaan sitä käytetään paperiin ja selluun.”

    Onpa outo kommentti. Ainakin minun metsistäni tulee uudistushakkuulta 70 % tai yli tukkia, joka menee sahalle ja sitä kautta rakentamiseen – ei selluksi. Ja harvennushakkuultakin rapia puolet.

    Ajatatus siitä, että joku kasvattaisi tavoitteellisesti sellupuuta, ei ole tästä maailmasta. Metsänomistajalle sellupuu on vähäarvoinen sivutuote, jota tukin – siis rakennuspuun ja sitä kautta hiilivaraston kasvatuksessa syntyy.

    (Tuo luokkaa 70 % tai sen yli tukkisaanto on siis normaali päätehakkuun tukki- siis sahapuusaanto.)

  4. MetsäKortesalmi

    Millähän korvaavalla tuotteella – wc-paperin sijaan – nämä ylen ympäristötietoiset tahot oikein suorittavat ahterinsa pyyhkimisen? Kierrätystikullako?

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat