Keskustelut Metsänhoito Kiista hirvivahingoista

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 82)
  • Kiista hirvivahingoista

    Merkitty: 

    Keskustelupalstalla on käyty vuosikaudet mielipiteiden vaihtoa, välillä jopa tulikivenkatkuista kiistaa siitä ovatko hirvieläinvahingot vähentyneet vai lisääntyneet.

    Erilaiset näkemykset ovat kärjistyneet erityisesti akselilla Lounais-Suomi-Keski-Suomi.

    Yritän kuvilla selventää mistä tässä on kysymys. Vahvimmat argumentit Keski-Suomesta tulevat hirvitalousalueelta Keski-Suomi 2.  Siellä aktiivinen nimimerkki on kehoittanut tutustumaan Keuruun rhy:n lukuihin. Olen ymmärtänyt, että hän toimii pääasiassa ”yhtiöiden” metsissä jossain Keuruu-Petäjävesi-Multia suunnalla, joka tapauksessa hirvitalousalueella Keski-Suomi 2. Omat kokemukseni taas tulevat Varsinais-Suomesta.

    Keski-Suomen näkemys on, että hirvivahingot taimikoissa ovat huomattavasti vähentyneet sitten 2000-luvun alun ja hirvikanta puolittunut. Oma Varsinais-Suomalainen näkemys on, että ne ovat pahentuneet, eikä hirvimäärä ole vähentynyt oleellisesti. Kuvien lisäksi pitää huomioida, että mäntytaimikot ovat vähentyneet sitten 2000-luvun vaihteen lisäten talvista laidunnuspainetta.

    Varsinais-Suomen erityispiirre on, että maapinta-alasta on metsää vain noin 60%, joka lisää laidunnuspainetta taimikoihin, kun tehdään vertailua Keski-Suomeen. Hirvitiheys ja metsäpinta-ala huomioiden laidunnusapaine Varsinais-Suomessa voi olla jopa kolminkertainen. Kun mukaan otetaan vielä valkohäntä ja-metsäkauris, joita on paikoin yhteensä 50-100 tuhannella hehtaarilla ja kilpailevat osin samasta ravinnosta hirvien kanssa, on laidunnuspaine vieläkin suurempi.

    Jos kuvien liittäminen onnistuu, niin ne selventävät tilannetta. Toivon asiallisia kommentteja.  Hirvikarttakuva on riistakeskuksen maasto-ohjeesta hirvivahinkojen vähentämiseksi ja Multialta Urjalaiskankaalta. Lieneekö kyseessä jonkin yhtiön alue, jossa riistakeskus on kokeillut hirvien ravinnon lisäämistä?

    Kuvaajat ovat Luken tekemiä hirvitiheysaikasarjoja, niissä pitää huomioida, että loppupää 2018-2019 tule oikenemaan ylöspäin, kun seuraavina vuosina tehdään takaisinlaskenta….ainakin niin on aina ennen tapahtunut.

  • Mettämakuri

    Leppä pantiin rantaruotsalaisen ökykartanon saunassa ruotuun. Pitäisikö kokeilla naista vaihteeksi mmm?

    Timppa

    Ilman muuta siellä Varsinais-Suomessa hirvikanta on liian suuri.

    Tuolla 2-3 hirveä/1000 ha metsämaata voi kyllä kasvattaa mäntyäkin aika huolettomasti, jos metsät ovat mäntyvaltaiset, jolloin metsistäkin löytyy talvella ruokaa.  Ongelma on luultavasti siis se, että iso osa Varsimnais-Suomen metsistä on niitä kuusikoita, joista hirvet eivät löydä ruokaa talvella.  Kävin kerran opintomatkalla Hämeenlinnan lähitienoon metsissä.  Sielläkin oli sama ongelma.  Yleensä kuusikoita.  Muutama mäntykuvio.  Selvää oli, että silloin ne joutuvat hirvien suihin.  Ei hirvikantaa voi määritellä hehtaareiden mukaan vaan todellisten haittojen.  Kun niitä alkaa esiintyä, niin kantaa on laskettava.

    Toinen ongelma on hirvien kesä- ja talvilaitumien erot sekä nykyinen metsästysaika, mistä olen monesti valittanut.  Meillä metsät ovat hirvien perinteistä talvilaidunta.  Tällä hetkellä hirviä on vähän.  Kun talvi tulee, niin tilanne muuttuu.  Hirviä on liikaa.  Pitäisi panostaa siihen, että niillä kesälaitumilla olisi todellinen mahdollisuus saada osansa hirvisaaliista.  Siis aloittaa metsästys paljon nykyistä aiemmin.  En ymmärrä miksi niin  ei voisi toimia.  Eivät ne hirvet nytkään saa olla rauhassa.  Tässä kuussa meidän metsissä on kaksi kertaa haukkukokeet.  Lisäksi oma porukka treenaa koiriaan.  Kun koko valtakunnassa tehdään samoin, lisätään onnettomuusriskiä, kun ajossa olleet hirvet saattavat ylittää teitä kaksi kertaa.  Jahdissa niiden taival päättyy usein luotiin.  Nyt riskinä on auton keula.

    Planter Planter

    Leppä joutuu tässä nyt sijaiskärsijäksi, anteeksi, mutta hän noudattaa ainoastaan Keskustapuolueen eräpoliittista linjausta.  Metsäministerin CV:ssä pitää olla metsästysharrastus korkealla prioriteetilla, se on tärkeä valintakriteeri.

    Kaikilla pitää olla mahdollisuus metsästää hirviä. Jokaisessa niemennotkossa ja saarelmassa pitää siis olla vähintään se 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Hirvet kun eivät jakaudu maanpinnalle ihan tasaisesti, paikoin niitä on sitten 10 tuhannella hehtaarilla, jotta saadaan riittävästi joka paikkaan.

    Sellaista metsäpoliittista linjausta Keskustalla ei ole, että jokaisella metsänomistajalla pitäisi olla mahdollisuus kasvattaa muutakin kuin kuusta.

    suorittava porras suorittava porras

    Gla:lle vastaan ,että VS2:n tilanteen perusteellaa ei pidä mennä muuttelemaan puulajisuhteita koko valtakunnan alueella. Hysteriiaa on lietsottu ihan tarpeeksi ja se lisää virheellisten valintojen osuutta paljon enemmän ,kun ”tarve” edellyttää. Yksi valittaa alinomaan kylmyyttä ja hetken päästä koko Suomi luulee palelevansa. Laittakaa ne asiat kuntoon siellä ,missä koette ongelmia olevan ja keskittäkää resussit siihen. Täällä muualla törmäätte vain uskottavuusongelmiin ja vaikutus tilanteeseen on päinvastainen. Tuki on tiukassa.

    Planter Planter

    ”Laittakaa ne asiat kuntoon siellä ,missä koette ongelmia olevan ja keskittäkää resussit siihen”

    Kiitos. Näin on yritetty ja yritetään. Metsälehtikin alustavasti lupaili jeesata, että kysyy ministeriöstä, miksi ongelma-alueita ei haluta laittaa kuntoon. Katsotaan pitääkö lehden perään liittä -stäjä pääte.  Ongelmia on kyllä laajemminkin. Luin, että jossain Savon puolessa metsistä on 90% kuusta. Kuusta ei voi montaa kertaa viljellä kuusen perään. Viljelykiertoon pitäisi päästä, mutta jos sinne kuusikon keskelle tekee mänty-tai koivutaimikon, niin piloille menee, vaikka hirviä ei olisi kuin 3,5 / 1000 ha.

    Kuusettumiskierrettä on todella hankala katkaista. En minäkään ”pelännyt” hirviä, kun erään ongelmapalstan hankin. Itse en silloin ehtinyt perehtymään asiaan ja annoin mhy:lle toimeksiannon uudistaa metsäsuunnitelman mukaan. Istuttivat mäntyä…..loppu onkin historiaa.

    Planter Planter

    https://yle.fi/uutiset/3-10745092

    Ei se KS 2 hirvitalousaluekaan ole täydellinen onnela. 1 sivun kartan mukaan Jämsän ja Jyväskylän seudut kuuluvat siihen.

    Ola_Pallonivel

    Ei ole hysteriaa, jos MHY varoittaa männyn istutuksesta. En uskonut varoituksia, vaan istutin mäntyä. Melkein kaikki istutetut männyt syötiin alle vuoden aikana istutuksesta. Onneksi kyseessä on alle hehtaarin läntti, osa isompaa aukkoa. Osa aukosta nousee kallioiselle rinteelle ja siellä on liian kuivaa kuuselle. Nyt Tricolla pelastetaan loput männyt, mitkä pystyy. Osa syödyistä taimista näyttäisi toipuvan, ihme kyllä.

    suorittava porras suorittava porras

    En ole missään vaiheessa väittänyt ,että onni olisi täydellinen. Täällä osataan kuitenkin puuttua tilanteeseen ,kun tarvis vaatii. Kun lukaisee koko jutun ajatuksen kanssa , voi huomata ,että on monta syytä korvausmäärien hetkelliseen lisääntymiseen korvauksien tehokasta markkinointia unohtamatta. Jämsän ja Jyväskylän tiivis asutus ja vilkkaat liikenneväylät asettavat hirvikannan hallintaan omat haasteensa. Jää pakosti katvealueita ,joilla ei voi turvallisesti metsästää. Paikallisia tuhoja voi syntyä helpostikin tämän seurauksena.

    Planteria voin rauhoittaa tilanteen kehittymisen suhteen. Jyväskylän ympäristössä metsästävän seuran jahtipäällikkö valitteli loppusyksystä ,että kaatokiintiö on jäämässä vajaaksi ,kun hirvistä ei ollut havaintoja kahteen viikkoon.Meillä puolestaan yhteisluvan metsästäjät olivat huolissaan , että tulikohan haettua liikaa lupia. Aika näyttää kuinka käy.

    Mettämakuri

    Kalle: marin sosiaalidemokraattina ei sinun mäntytaimikoista ole sen   enempää kiinnostunut kuin kepulainen pride porukasta .

    Timppa

    Jyväskylän ympäristössä metsästävän seuran jahtipäällikkö valitteli loppusyksystä ,että kaatokiintiö on jäämässä vajaaksi ,kun hirvistä ei ollut havaintoja kahteen viikkoon.

    Jyväskylän ympäristössäkin on ongelmana se, että kyseessä on kesälaidunalue, josta hirvet saattavat vaeltaa talvehtimaan esimerkiksi Multialle.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 82)