› Keskustelut › Metsänhoito › Kiista hirvivahingoista

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 82)
1 2 3 … 5 6 7 8 9

  • Kiista hirvivahingoista

    Sent on: 13.9.2020, 09:41

    Merkitty: 

    Keskustelupalstalla on käyty vuosikaudet mielipiteiden vaihtoa, välillä jopa tulikivenkatkuista kiistaa siitä ovatko hirvieläinvahingot vähentyneet vai lisääntyneet.

    Erilaiset näkemykset ovat kärjistyneet erityisesti akselilla Lounais-Suomi-Keski-Suomi.

    Yritän kuvilla selventää mistä tässä on kysymys. Vahvimmat argumentit Keski-Suomesta tulevat hirvitalousalueelta Keski-Suomi 2.  Siellä aktiivinen nimimerkki on kehoittanut tutustumaan Keuruun rhy:n lukuihin. Olen ymmärtänyt, että hän toimii pääasiassa ”yhtiöiden” metsissä jossain Keuruu-Petäjävesi-Multia suunnalla, joka tapauksessa hirvitalousalueella Keski-Suomi 2. Omat kokemukseni taas tulevat Varsinais-Suomesta.

    Keski-Suomen näkemys on, että hirvivahingot taimikoissa ovat huomattavasti vähentyneet sitten 2000-luvun alun ja hirvikanta puolittunut. Oma Varsinais-Suomalainen näkemys on, että ne ovat pahentuneet, eikä hirvimäärä ole vähentynyt oleellisesti. Kuvien lisäksi pitää huomioida, että mäntytaimikot ovat vähentyneet sitten 2000-luvun vaihteen lisäten talvista laidunnuspainetta.

    Varsinais-Suomen erityispiirre on, että maapinta-alasta on metsää vain noin 60%, joka lisää laidunnuspainetta taimikoihin, kun tehdään vertailua Keski-Suomeen. Hirvitiheys ja metsäpinta-ala huomioiden laidunnusapaine Varsinais-Suomessa voi olla jopa kolminkertainen. Kun mukaan otetaan vielä valkohäntä ja-metsäkauris, joita on paikoin yhteensä 50-100 tuhannella hehtaarilla ja kilpailevat osin samasta ravinnosta hirvien kanssa, on laidunnuspaine vieläkin suurempi.

    Jos kuvien liittäminen onnistuu, niin ne selventävät tilannetta. Toivon asiallisia kommentteja.  Hirvikarttakuva on riistakeskuksen maasto-ohjeesta hirvivahinkojen vähentämiseksi ja Multialta Urjalaiskankaalta. Lieneekö kyseessä jonkin yhtiön alue, jossa riistakeskus on kokeillut hirvien ravinnon lisäämistä?

    Kuvaajat ovat Luken tekemiä hirvitiheysaikasarjoja, niissä pitää huomioida, että loppupää 2018-2019 tule oikenemaan ylöspäin, kun seuraavina vuosina tehdään takaisinlaskenta….ainakin niin on aina ennen tapahtunut.

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 14.9.2020, 19:17

    Vhp-kannan rajoittamistoimia on tehty vasta vähän aikaa, joten tietoaineisto ja sen pohjalta tehdyt ennusteet lienevät vielä epävarmalla pohjalla. Kyllä se siitä, jos saadaan kannan rakenne urosvoittoiseksi ja lisäksi ruokinta kieltoon muulloin kuin metsästysaikana.

    suorittava porras suorittava porras 14.9.2020, 21:02

    Saattaa kestää kymmenenkin vuotta ennen ,kun peurakanta on hallinnassa. Jos seuruetta kohti on tarjolla syksyksi tuhatkin pyyntilupaa ,on homma vähintäänkin haastava. Monelta loppuu turnauskestävyys. On huomattava ,että pyyntilupien määrä on tavoite. Jos ei olisi pyyntilupia ,ei olisi tavoitetta ja asiat jatkuisivat entiseen malliin . Peurakannan räjähtämiseenkin vaikutti seurannan ja suunnitelman puuttuminen. Nyt asia on korjautumassa.

    jees h-valta 14.9.2020, 21:14

    On sitä aika laput silmillä sitten ajeltu jos ei lainkaan huomattu peurakannan kasvua. Aika outoja metsästäjiä sanoisin. Onkohan mitään perustetta jolla noille vielä tussarin voi edes antaa?

    suorittava porras suorittava porras 14.9.2020, 21:22

    Yöhommat ei ihan kaikkia kiinnosta eikä iltajahti sovi vuorotyöläiselle ollenkaan. Perheellisillä on viikonkopuille muitakin askareita ,kun vahtia saalista vaihtelevalla menestyksellä. Nostan hattua korkealle niile ,jotka jaksavat. Homma kun ei lopu siihen riistalaukaukseen. Saalista käsitellään monesti aamutunneille asti.

    Lauantaina saunan jälkeen tuli lähdettyä jelppaamaan kaveria saaliin jälkihoidossa. Normi nukkumaanmenoaika oli ohitettu jo aikaa sitten ennen ,kun kolme ruhoa roikkui paloiteltuna kylmiössä…..ja kyseessä oli vain kolme otusta.

    jees h-valta 14.9.2020, 21:43

    Sitä juuri tässä tarkoittelin että miksi annettiin tuonkin riesan räjähtää käsiin kun sitten itketään senkin lahdin työläyttä? Eikö olisi sieltä motonkin kopista hyvä katsella korkealta peurojen alati lisääntyvää esiintymistä näkökentässä. Ja ottaa yhteyttä riistahallintoonne ja varoittaa runsaasta kannasta. Minähän olen jo monta vuotta nähnyt noita punkkitakseja päivittäin milloin missäkin pellon kulmassa, harvemmin yksin. Kaakonkulman reissulla minimi tuppaa olemaan 3-5kpl. Ajele siinä sitten turvallisin ja rauhallisin mielin kun melkein tiensyrjässä vedellään maajussin pellosta keskellä päivää vihriätä turpaan.

    suorittava porras suorittava porras 14.9.2020, 21:58

    Näillä nurkilla hoidettiin orastava ongelma kuntoon jo 15 vuotta sitten. Peuroista ei ole näkynyt vilaustakaan jahtiaikaan kuluvaan syksyyn mennessä  . Nytkin saalis tuli yllättäen kun kuhmu otsaan kaverin jouduttua vaihtamaan passipaikan toiselle pellolle karhun tultua kaveriksi edelliselle. Nappasi muuten seuran historian ensimmäisen kauriinkin samaiselle pellolle kevätjahdissa.

    Gla Gla 15.9.2020, 06:35

    Suorittava: ”Saattaa kestää kymmenenkin vuotta ennen ,kun peurakanta on hallinnassa.”

    En minä ainakaan uskalla edes toivoa nopeampaa ratkaisua. Toistaiseksi selkeään muutosta kehityksen suunnassa ei ole edes tapahtunut.

    ”Jos seuruetta kohti on tarjolla syksyksi tuhatkin pyyntilupaa ,on homma vähintäänkin haastava.”

    Tuskin sentään tuhatta. Sata seuruetta hävittäisi silloin peurat käytännössä vuodessa.

    ”On huomattava ,että pyyntilupien määrä on tavoite. Jos ei olisi pyyntilupia ,ei olisi tavoitetta ja asiat jatkuisivat entiseen malliin .Peurakannan räjähtämiseenkin vaikutti seurannan ja suunnitelman puuttuminen. Nyt asia on korjautumassa.”

    Entiseen mallin mukaisella menolla on nykyinen ongelma syntynyt, eikä mikään ole siitä muuttunut. Hirvi- tai peurakanta on tavoite, johon pääsemistä kaatoluvat palvelevat. Hirven osalta tavoite on Varsinais-Suomessa väärä ja peurojen osalta virallista tavoitetta ei ole, metsästäjien keskuudessa on iloittu riistanhoidon menestystarinasta. Haluttaessa aikaa olisi ollut 20 vuotta reagoida, koska maallikoillakin on tilanne ollut tiedossa. Mutta valtaapitävät ovat priorisoineeet metsästysmahdollisuudet tärkeämmaksi. Tälläkin hetkellä riistahallinnossa puhutaan kannan leikkaustarpeesta vain pahimmilla alueilla. Muualla iloitaan lajin leviämisestä uusille alueille.

    jees h-valta 15.9.2020, 07:35

    Kyllä täällä Satakunnassa on jopa puolitoistatuhatta peuraa kaadettu luvallisesti, olikohan tuo Huittisten Punkalaitumella jos oikein muistan. Siis yhden seuran luvat.

    MJO 15.9.2020, 08:47

    Sitä juuri tässä tarkoittelin että miksi annettiin tuonkin riesan räjähtää käsiin kun sitten itketään senkin lahdin työläyttä?

    Eikä sinne eläkehöröt ota nuorempia. Edelleen on paljon seuroja, joihin ei ole asiaa ilman maanomistajuutta ja koejäsenyyttä ym..

    Gla Gla 15.9.2020, 09:31

    Suorittava, kysyn uudestaan yhteisen tahtotilan saavuttamisesta eli miten se voidaan saavuttaa?

    Vuonna 2018 tehtiin kysely Varsinais-Suomessa valkohäntäpeuran metsästyksestä. Tuolloin yli 60% vastaajista oli sitä mieltä, että kanta on sopiva tai liian pieni. Vuoden 2018 tilaston mukaan elukoita oli silloin 98000 (93000-104000).

    Tästä päättelen, että täkäläisten metsästäjien enemmistön mielestä kantaa ei tule laskea ainakaan merkittävästi alle 100 000 yksilöön. Lehtiartikkelien perusteella muualla Suomessa odotellaan, että laji leviäisi ja yleistyisi sielläkin.

    https://riista.fi/wp-content/uploads/2018/02/Raportti-Valkoh%C3%A4nt%C3%A4peurakysely-Varsinais-Suomi.pdf

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 82)
1 2 3 … 5 6 7 8 9