Keskustelut Metsänhoito Kirjanpainaja tappaa kuusikon nopeasti

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 95)
  • Kirjanpainaja tappaa kuusikon nopeasti

    Merkitty: 

    Viimein maaseudun tulevaisuudessa (11.07.2022) asiaakin: ”Kirjanpainajat ovat tuholaisina nousseet HIRVEN rinnalle”, toteaa metsätuhovalmiuspäällikkö Yrjö Niskanen metsäkeskuksesta.

    ”…Kirjanpainajien isku voi tuhota kokonaisia kuusikoita muutamassa viikossa.

    Männyllä vastaavaa tuholaista ei Suomessa ole…”

    VMI 20 kertoo hirvieläintuhoja olleen eteläsuomessa viisisataaviisikymmentäkaksituhattaneljäsataa (552400) hehtaaria ja pohjoissuomessa neljäsataakuusikymmentäneljätuhattaneljäsataa (464400) hehtaaria.

    Metsätieteen aikakauskirja (2/2007): ”…Suurin osa hirven aiheuttamista taimituhoista syntyy talvilaidunalueilla…  …Kovien pakkasten ja syvän lumen aikaan hirvi suosii ravintonaan mäntyä, koska männynversot sulavat hyvin ja niiden ravintopitoisuus on suuri tilavuuspainoon nähden…  …Vuonna 2005 istutuspinta-alasta uudistettiin 66% kuuselle, 30% männylle ja vain 3% rauduskoivulle. Koivun viljely on käytännössä lamaantunut Etelä-Suomessa hirven vuoksi…  …Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa korkea hirvikanta ohjaa metsänuudistamisessa puulajivalintoja yksipuolisesti kuusen hyväksi. Hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi ohjata hirvikannan kokoa, ei metsätalouden uudistamispäätöksiä ja pitkällä tähtäyksellä metsätalouden kannattavuutta tai ilmastonmuutokseen sopeutumista…  …Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan säätelyjärjestelmän ongelmat johtuvat maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksen väljyydestä, joustamattomasta lupajärjestelmästä…

    Noin viisitoista (15) vuotta sitten. Nyt alkaa olla viimeiset hetket poistaa sorkkaeläimet puuntuotantoalueelta (kaksikymmentämiljoonaa hehtaaria). Puuntuottajille vapaa tuholaistenpoisto-oikeus.

  • Visakallo Visakallo

    Kovin vaikea on ainakin tällä hetkellä uskoa pienentyneisiin hirvimääriin, kun elukoita näkee lähes päivittäin metsissä ja teillä. Juomapaikoille johtavat polut ovat taas mustalla mullalla. Niitä pitkin toki pääsee kätevästi myös marjametsälle. Taitaa ne vähentyneet hirvihavainnot johtua siitä, että hirvet ja ja niiden metsästäjät asuvat ihan eri paikoissa.

    Gla Gla

    Nähdä eläin ja nähdä, ettei eläintä ole on kaksi aivan eri asiaa. Kukapa ohittaa autollakaan mutkassa, vaikkei näe vastaantulijaa. Itse ainakin ohitan vasta, kun näen tien olevan tyhjä.

    Hirvilupiin reilu 10% vähennys tällä suunnalla. Peura tosin kiinnostaa enemmän ja se onkin ihan eri tason keskustelu kuin hirvi.

    mehänpoika

    Eikö Glaata yhtään harmita metsiemme jatkuva kuusettuminen ja hirvien luontaisen ravinnon väheneminen, varttuneista kuusentaimikoista vanhempiin ja hakkuukypsiin kuusikoihin asti?

    Hirvikantoja pitäisi jo tästäkin syystä leikata tai jopa hävittää, kuten Anton ja minä olemme aiemmin esittäneet. Puuntuotantoalue kattaa lähes kaikki Suomen metsät.

    Hirviluvat pitäisi panna uusiksi tai vapauttaa tuhoeläinten, kuten hirvi takuulla on, metsästys kaikista pyyntirajoitteista, luvista ym.

    suorittava porras suorittava porras

    Kauris on vapaata riistaa ja aiheuttaa tällä hetkellä huomattavasti enemmän vahinkoja ,kun hirvi- jopa kuusikossa. Ei ole apua luvista luopumisesta, joten sitä korttia on turha enää vilautella .

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Tuire Nygrenin väitöskirjasta: ”…Metsästysasetuksella, joka määrättiin suurena nälkävuotena 1868, hirvelle luettiin täydellinen rauhoitus koko maassa. Se lienee ollut kannan elpymisen kannalta eduksi, mutta hirven luvallinen metsästys käynnistyi vasta 30 rauhoitusvuoden jälkeen. Vuoden 1898 asetuksella metsästäjille suotiin mahdollisuus uroshirven kaatamiseen syyskuun kahdeksan ensimmäisen päivän aikana. Ensimmäiset luvat myönnettiin voimakkaimman kannan alueelle Viipurin lääniin. Vuonna 1906 lupia myönnettiin jo joka puolelle Suomea. Vuosittain kaadettiin 200-800 uroshirveä…”

    Puuki

    Hirvieläimiä  ei tarvitse vähentää juuri nykyisestä, jos lisätään ja muutetaan haittojen korvaustapaa ja -määriä vastaamaan paremmin todellisuutta.  N. milj.ha:lla  haittaa metsänkasvatukselle.  Sen laskeminen ei liene mahdotonta miten  paljon suunnilleen euroissa ja minkä verran kussakin tapauksessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei haittojen korvaus kelpaa! Metsäpään korvaus ei huomioi ollenkaan menetyksiä puun jalostuksen arvoketjussa.

    Metsäkauriita on ehkä luokkaa 50 tuhatta kappaletta? Varmana tuhoja vähemmän kuin 100 tuhannesta hirvestä ja 150 tuhannesta valkohäntäpeurasta!

     

     

    Puuki

    Harvemmalla mo:lla on kuitenkin omaa jatkojalostusta puille  – muuta kuin klapien tekoa ja ehkä sahatavaran   valmistusta joillakin .   Tukkien sis. vauriot voi nähdä sahalla ja ne pitäisi korvata myös, tukista e-puuksi hinta ero  on n. 2/3-osa tukin hinnasta.  (Muitakin tukkipuun tuholaisia tosin on kun hirvieläimet).  Männyn korvaaminen kuusella vähentää kiertoajan tuloa muutaman tn/ha, ehkä selvästi enemmänkin nyt kirjanpainajien esiintymisen  kulta-aikana.   Taimikon arvonlasku syöntitapauksessa   jotain n. 1-2 tn/ha.  Lupavaroista n. 50 milj. €/v. taimikkotuhojen ehkäisyyn arvotaimikkojen suojaamiseen, jos missä hirvieläimiä on liikaa,  eikä vain muutamia milj. €:a epävarmaan taimikkojen ”täystuhokorvaukseen”.

    suorittava porras suorittava porras

    Kannattaa ottaa huomioon ,että kustannusten lisääminen metsästäjille nykyisessä tilanteessa lopettaa monen kohdalla harrastuksen kokonaan. Nyt on olemassa selkeät viitteet siitä ,että ollaan lopettamassa ,kun riistaa on vähemmän eikä harrastus  tuota vastinetta rahoille . Mielekkäämpääkin ajankulua luonnon helmassa löytyy. Hirvikanta kyllä kasvaa jatkossa, mutta mistä löytyy se porukka ,joka pitäisi kannan kurissa.

    Visakallo Visakallo

    suorittava porras: ”Mielekkäämpääkin ajankulua luonnon helmassa löytyy.”

    Se on aivan totta. Kovasti tuntuu näillä lopen uupuneilla hirvenmetsästäjillä olevan nyt intoa kahu- ja ilvesjahtiin.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 95)