› Keskustelut › Metsänomistus › Kivihiilelle tuli Jyväskylässä hintaa

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 39 total)
1 2 3 4

  • Kivihiilelle tuli Jyväskylässä hintaa

    Sent on: 18.5.2014 at 09:16

    Tämän päivän (18.5.) Keskisuomalainen kertoo, kuinka Jyväskylän Energian viime talvena ostamalle venäläiselle kivihiilelle kertyi melkoinen lisäkustannus.
    Rajan yli ei ei tullut marras-joulukuussa Pietarin työnseisauksen takia yhtään hiilivaunua, kunnes yli 900 vaunua tulikin sitten kerralla.
    Ratapihat rajalta Jyväskylään täyttyivät, kunnes lastit saatiin Ely-keskuksen erikoisluvalla purkaa yötä-päivää ja viikonloppuisin Jyväskylään.
    VR ja JE eivät kerro vaunujen seisottamisesta sopimaansa hintaa.
    VR:n hinnaston mukaan yhden vaunun seisottamisen vuorokausihinta on 79,00 euroa.

    Creator
    Puun takaa
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Ammatti Raivooja 19.5.2014 at 19:19

    No mua häiritsee ne hituset kun ne tarttuu karvoihin kiinni uimisen jälkeen ja ne pitää huuhdella pois, emmä oikeen muuta syytä tiedä.

    vänkäri 19.5.2014 at 21:34

    Sinunko mielestäsi puuntakainen näkemäsyvyys voi laskea 70-luvun puolestatoista metristä 90- ja 00-luvun 30-50 senttiin ilman mitään sen kummempaa. Turvemiehen logiikkaa.

    Apropoo, kun mainostit tätä Saarijärven tutkimusta kysyisin mikä oli kyseisen järven virtausnopeus?

    Puun takaa 19.5.2014 at 21:59

    Tuo sama samentumisilmiö on kyllä havaittavissa niissäkin järvissä, missä turvesoita ei valuma-alueilla ole lainkaan.
    Olen osakaskunta-asioissa päässyt seuraamaan noin puolensadan järven kehitystä aina 70-luvulta lähtien.
    Saarijärven tutkimustuloksista luin Keskisuomalaisesta.
    Yksityiskohtaisia virtaamalukuja voisi varmasti saada tutkijoilta.

    vänkäri 19.5.2014 at 22:47

    Samentumista tapahtuu aivan luontaisestikin, saati sitten ojitusten, hakkuiden ja maanviljelyn seurauksena. Kuitenkin jos näkösyvyys romahtaa 70-luvun puolivälistä voi sanoa 80-luvun puoliväliin yli metrillä pysyvästi, ei se oikein luontaisesti onnistu kun ei se ole onnistunut muutamassa tuhannessa vuodessakaan. Etenkin kun maanviljely ja ojitus ovat tässä tapauksessa vähäisiä. Ja varsinkin kun samenemisen lisääntyminen osuu aina kesän tarkkuudella uuden turvesuon avaamiseen.

    Pitääpä lukaista tutkimus ja varsinkin taustatiedot tässä kesän mittaan mikäli se nyt suvaitaan luettavaksi antaa. Jos siinä on menty riman alta kuten monessa aikaisemmassa tarinassa, se on helppo osoittaa

    vänkäri 19.5.2014 at 23:00

    Eipä tarvinnut lukeakkaan. Keskisuomalaisen artikkeli riitti.

    ”Martinjärvessä vesi vaihtuu tiuhaan, joten kiintoaines virtaa läpi, sen sijaan että jämähtäisi järveen pohjaan.”

    Tämmöistä sanottiin TAY:lla nollatutkimukseksi. Eikö kannattaisi Puun Takaa lukea ja miettiä hieman ensin ja tuulettaa sitten, jos aihetta on?

    Pähkäilijä 19.5.2014 at 23:22

    Jännä juttu miten kivihiilen polttokeskustelu tahdotaan vaientaa täällä 🙂

    Ei sen puoleen, meilläkin on yksi sinilevästä kärsivä järvi, johon ei valu turpeennostosoilta tavaraa, eikä ole rannoilla maanviljelystä eikä edes kivihiilen polttoa ainakaan suuremmassa mittakaavassa.

    vänkäri 19.5.2014 at 23:44

    En ole vaientamassa, vaan oikomassa käsityksiä turpeen kehutusta ympäristöystävällisyydestä. Olen kirjoittanut täällä aikaisemmin, että jos turvetta pystytään nostamaan todella siten, ettei se aiheuta käytännössä vahinkoa kenellekkään niin kannatan sitä.

    Käytäntö on osoittanut ettei se nykymenetelmillä onnistu. Jos on pakko valita niin mieluiten tietysti energiapuu, jos sen keruu saataisiin vielä jotenkin kannattavaksi.

    Ps. Likolampi on täällä pilattu pellavan liotuksella.

    Pähkäilijä 20.5.2014 at 07:55

    En ole vaientamassa, vaan oikomassa käsityksiä turpeen kehutusta ympäristöystävällisyydestä.

    Lähetetty: 8 h, 15 min sitten
    Lähettäjä: vänkäri
    #################

    ”Keskustele otsikon aiheesta. Jos aihe vaihtuu, aloita uusi ketju.”

    vänkäri 20.5.2014 at 08:25

    Keskustellaan pois. Mutta ensin Pitkäparralle vastaan että oikeassa olet, vesisammaltahan käytetään jossain kotitalouksien jätepöntöissä suodattimena.

    Oikeastaan uuden ketjun aiheena voisi olla, missä mättää kun metsien keskellä asutaan ja ei vaan energiapuun käyttö tahdo vetää. Energian tuotannossa pitää pyrkiä kotimaisuuteen, sen sanoo terve järkikin. Tämän oman työllistäjän teollisuuden puolelta on pyritty saamaan ydinvoimaa, koska sen saanti on tasaista ja hintakin suht hyvin ennakoitavissa. Kivihiili on vihoviimeinen vaihtoehto ja siitä pitää päästä pikkuhiljaa eroon kotitalouksienkin energiantuottajana. Teollisuudessa sillä ei ole enää mitään merkitystä.

    Se, että kivihiiltä on tuotu kertoo vaan siitä, että energiahuolto ei toimi. Yksi syy on poukkoileva energiapolitiikka ja toinen syy on sitten turpeen saannin epävarmuus jo säittenkin takia. Siksi turpeellakaan ei ole teollisuudessa merkitystä. Muistelkaapas vaikka toissa kesää miten turpeen tuotanto jäi reilusti alle tavoitteen. Sitä jouduttiin korvaamaan mm. kivihiilellä. Puuta olisi ollut sen tilalle kattilaan mutta tekniikka, hinta tai saatavuus haittasi.

    MaalaisSeppo 20.5.2014 at 10:02

    Harmitonta energian tuottotapaa ei vielä ole keksitty. Turpeen nosto varmaankin aiheuttaa vesistöhaittoja. Kivihiilen kaivostoiminta taas tappaa ihmisiä tuhansittain vuodessa ja polton pienhiukaspäästöt miljoonia. Viimeksi Turkissa kaivoksessa yli 300. Kumpi on suurempi haitta?

    Itse kyllä pidän turvetta parempana kuin kivihiiltä. Haitat nostovaiheessa turpeella ovat huomattavasti pienemmät kuin kivihiilellä, vaikkakin ko. haitat tulevat Suomen kontolle. Lisäksi turve on kotimainen ja uusiutuva (ainakin hitaasti). Ruotsissahan se ei ole fossiilinen.

    Jos tarkastellaan eri energian tuotantomuotoja niiden aiheuttamien kuolemantapausten perusteella, niin kivihiili aiheuttanee eniten kuolemantapauksia tuotettua energiayksikköä kohden. Ydinvoima lienee vähiten. Turve on varmaan huomattavasti turvallisempi kuin kivihiili, mutta ei ehkä yhtä turvallinen kuin ydinvoima.

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 39 total)
1 2 3 4