Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Viewing 10 replies - 481 through 490 (of 556 total)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • mehtäukko

    Kuulunko jonkun mielestä ”reva-porukkaan”, vai en, mutta tuo vkallon 19:45 teksti on kummallinen.

    Aloittajan kehuskeluun sirppihallaisen toiminnan ainutlaatuisuudesta, siis että isompaan istutustusmäärään hurahtaminen korjataan ennenaikaisella keskenkeskasvuisen puuston korjuulla ja olemattomalla saannolla, en ole nähnyt suoraa selitystä.Pottiputken korkeuksiin nostojen välttelyjä kyllä!

    Asioiden vierestä vanuttelu on kyllä loistavaa, mutta esitettyihin juttuihin suora kannanotto ei aiheuta edes tussahdusta.

    Visakallo

    Mehtäukkoa en todellakaan ole laskenut mukaan reva-porukkaan! Reva-porukka on niitä, jotka aukovat päätään toisten tekemisistä, mutta eivät osaa vastata yhteenkään heille tehtyyn kysymykseen. Kysymyksen jälkeen tulee täysi hiljaisuus, tai sitten joku toinen reva-tyyppi jatkaa kirjoittamalla jotain puutaheinää. He eivät myöskään kerro tekevänsä mitään, ei ainakaan metsässä. Mitä aloittajan toimintaan tulee, hänhän itse kertoi ratkaisunsa ongelmaan alentamalla  istutustiheyttä. Miksi sille ei voi antaa arvoa, vaan keskitytään vain hänen tunnustamaansa virheeseen?  Tiedän kokemuksesta, että omista virheistään ja oman kantapään ja rahapussin kautta ihminen oppii tehokkaimmin.

    reservuaari-indeksi

    Hyvä, että ryhmämme saa aikaan reaktioita, tosin tällä kertaa vain parin kymmenen rivin verran. Näköjään ei ole päässyt pahemmin hetkauttamaan.☺

    Ja samallahan se tömpsähti m-ukolle jämäkkä vastaus miten 20 litraisia kun laittaa nippuun <20m³/ha edestä niin tavoitteet on täyttyneet ja moto- ja tuotantoketjut laajemminkin hykertelee.

    Pauli

     

    Visakallo

    Mot!

    mehtäukko

    Minkä virheen aloittaja on tunnustanut ja jotkut hymistellen hyväksyneet…Ei kai mitään,normi toimintaa. Aloittajan kertoma ratkaisu oli nimenomaan asia, josta olen perännyt perusteluja.

    1200 istutus on aivan eri asiaa, korjataanko alunperin tehty ”liika” istutus ennenaikaisesti 1200:aan. Kun se tehdään motolla alle 20L/r järeydessä, voidaan kysellä tarkoituksenmukaisuuden perään…?

    Visakallo

    Tässä on nyt ilmeisesti mehtäukolla kysymyksessä jokin periaatteellinen asia, jota en ponnisteluistani huolimatta ymmärrä. Miten 1200 istutus on eri asia, kun aloittajahan siitä kertoi?

    Tolopainen

    Koivun kasvunopeudessa on palstalla päästy ilmeisesti jo yli sen mitä eukalyptus kasvaa tropiikissa. Nalle repii pelihousunsa , kun investoinnit Etelä-Amerikaan osoittautuvat virheiksi.

    Metsien kasvutilastot menevät täysin uusiksi, kun koivumetsien osuus kasvaa, samoin hiilinielujen laskenta. Kyse on järisyttävästä muutoksesta.

    Visakallo

    No, eipä sentään yli, mutta parempaan kuin moni on tottunut ajattelemaan. 80-90% Suomen koivikoista kasvatetaan liian tiheinä, joten niitä parhaita kasvutuloksia ei monikaan pääse itse näkemään.

    Tolopainen

    Paljonko enemmän koivu tuottaa kiintoja/ha Päijät Hämeessä kuin kuusi tai mänty.

    suorittava porras

    Liika tiheys ei koske pelkkiä koivikoita . Sama ilmiö on muissakin taimikoissa ,joihin jätetään istutettujen taimien lisäksi vielä vähintään toinen puoli lehtipuuvesakkoa taimikon kehitystä jarruttamaan. Latvus kärsii eivätkä juuret kehity. Jälkimmäisen vaikutusta ei valitettavasti huomaa ennen, kun harvennuksen jälkeen suurena tuulikaatojen määränä.

Viewing 10 replies - 481 through 490 (of 556 total)