Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • jees h-valta

    Kyllä ne tuulenkaadot johtuu liian harvaan harvennuksesta. On aivan omaa kokemusta kun itse tekee manutyönä männikön ensiharvennuksen niin YHTÄÄN ei kaatunut perään. Kun moto tulee niin tuulenkaatoja saa alkaa keräillä pois ettei ole liikaa itikkapohjaa. Molemmat kasvatettu taajassa ja laatu edellä.

    Puuki

    Koneiden juurten poljenta ja liika harvuus on ylivoimasesti suurimmat syyt tuulenkaatoihin.   Suht. tiheästä e-puu männiköstäkään ei ole kaatunut yhtään puuta, kun korjuu tehtiin talviaikaan keskikokoisella koneketjulla.

    Visakallo Visakallo

    ”Paljonko enemmän koivu tuottaa kiintoja /ha Päijät-Hämeessä kuin kuusi tai mänty?”

    Hyvä kysymys Tolopainen! Kun puhutaan kiertoaikaisesta kiintokuutiomäärästä, kuusi on täällä paras, eli 700-800 kiintoa /ha / 60 vuotta. Männyllä pääsee liki samoihin, mutta kiertoaika on silloin 80 vuotta. Koivulla jäädään 400-500 kiintoon, mutta kiertoaika on vain 40 vuotta.

    Visakallo Visakallo

    Kiertoaikaiset tukkiprosentit jäivät edellisestä kirjoituksestani pois. Kuusi 70-80%, Mänty 70-80%, Koivu 60-70%.

    Tolopainen

    No mikä puulaji antaa parhaan taloudellisen tuloksen 60v aikana.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tällaista pohdintaa tarvittaisiinkin lisää. Sitä ajattelisi että ilman muuta kuusi, koska sen tuotos, hinta ja tukkiprosentti ovat kaikki korkeita. Mutta kiriikö koivu ohitse lyhyemmän kiertoajan vuoksi? Peliä voi muuttaa myös se että mänty voidaan uudistaa halvemmalla kylväen.

    Gla Gla

    Minulle riittää pohdintaan se, että uskon kolmen pääpuulajin olevan jatkossakin teollisuuden käytössä. Koivikkoon voi tuoreella kasvupaikalla kasvattaa kuusta, kuusikkoon mäntyä tai koivua. Pääasia, että kasvupaikka sopii puulajille myös ilmastonmuutoksen uhkakuvat huomioiden, eikä juurikääpätilannetta heikennetä.

    Puulajien hintasuhteista ei tiedä kukaan, mutta biologian vaikutusta voi ainakin yrittää arvioida.

    Puuki

    Kasvupaikka, selviytyminen ja puuston terveys(sekametsä) ratkaisee suurimmaksi osaksi mitä kannattaa kasvattaa.

    Panu Panu

    Millä perusteella Visakallo päättää päätehakkuun ajankohdan, erityisesti koivulla? Latvukset osuvat toisiinsa? Mietin vaan, että motteja varmaan tulisi jos kasvattaisi vielä sen 10 vuotta.

    Visakallo Visakallo

    Latvuksille on toki varattu loppukasvatusasennossa reilusti tilaa. Päätehakkuu alkaa olla silloin ajankohtaista kun paksuutta on rinnan korkeudelta 40 cm, eli n. 40 vuoden iässä. Loppukasvatusasennossa olevat 33 vuotiaat koivikot ovat tällä hetkellä 33-35 cm.

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 556)