Keskustelut Metsänhoito Kommentteja alueellisiin metsäohjelmiin

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 81)
  • Kommentteja alueellisiin metsäohjelmiin

    7.7.2020 Metsälehdessä uutisoitiin tekeillä olevista alueellisista metsäohjelmista. Luonnokset ovat nähtävillä ja kommentteja pyydetään 28.8 mennessä. Käväisin lukemassa Lounais-Suomen version ja kaiken muun hyvän keskeltä löytyi tällainen tavoite:

    Turvataan riistatalouden toimintaedellytyksiä edistämällä metsänomistajien ja metsästysseurojen yhteistyötä.

    Metsätalous nähdään siis riistatalouden turvaajana, vaikka itseasiassa ylisuuri hirvieläinkanta uhkaa metsätaloutta!!

    Hirvikannasta puolestaan todetaan näin:

    Hoidetaan hirvikantaa hoitosuunnitelman mukaisesti niin, että hirvieläinten metsätaloudelle aiheuttamat vahingot eivät lisäänny.

    Pitääkö tämä tulkita niin, että nykyinen vahinkomäärä on sovelias taso?

    Alueellinen riistaneuvosto on linjannut tavoitehirvikannan osassa Varsinais-Suomea jopa kaksinkertaiseksi verrattuna MTK:n kantaan. Alueellinen metsäohjelma nyt esitetyssä muodossa nätisti siunaisi ylisuuren hirvikannan hoitosuunnitelman.

    Edelleen jatkan ihmettelyä siitä, millaisia vellihousuja metsänomistajan etua on ajamassa. Nimet löytyvät metsäohjelmaluonnoksen sivulta 4.

     

  • Visakallo Visakallo

    – Eli tyypillinen tahallinen väärinymmärrys Mäyräkoirallakin. – Sitä tuntuu nyt olevan liikkeellä…

    Mäyräkoira

    Visakallon mielipiteitä olen arvostanut. Ei ole väärinymmärrys.

    Metsuri motokuski

    Kyllä mäyräkoira on ihan oikeassa. Metsästysoikeutta ei ole viety mihinkään. Samoin riistakannan suuruuteen on myöskin maanomistajilla vaikutusta sillä noin 70% metsästäjistä on maanomistajia. Olen samaa mieltä siitä että riistanhoitoyhdistyksissä voisi metsänomistajien äänenpaino olla voimakkaampi.

    Uskon kuitenkin että  mm varsinais suomen vhp kannan suuruuteen on myös vaikuttanut maanomistajien oma metsästyskäytös.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Siinä pari jäpäkyörää vetää mutkat suoriksi.

    Etujärjestömme (MTK) lakimies (vesa malila) kirjoitti meidän mandaatillamme liki 10 vuotta sitten uudistetusta riistahallinnosta:

    ”…Uudistetussa organisaatiomallissa riistanhoitoyhdistyksen (metsästäjät) vuosikokous valitsee hallitukseen yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen toiminta-alueensa merkityksellisten maanomistajajärjestöjen esittämistä ehdokkaista…”

    Siis holtittomat persaukiset maattomat sorkkaeläinlaiduntajat valitsevat sopivan ehdokkaan. Täällä sopivalla ehdokkaalla on vähintään kaksi (2) hirvikoiraa ja palava halu kasvattaa hirvikantaa muiden kustannuksella.

    Mäyräkoira

    Ehkä kaikilla alueilla asia ei ole näin. Itse en ole intohimoinen koiranomistaja, joka haluaa kasvattaa riistakantaa. Päinvastoin haluan , että metsästetään myönnetyt luvat pois täysimääräisesti.

    Metsuri motokuski

    AC se vetää mutkat suoriksi itse tai ei halua tunnustaa tosiasioita. Noissa hallituksen jäsenissä on kaksi metsänomistajien edustajaa mutta 70 % metsästäjistä on maanomistajia. Miten tämä nyt on niin vaikeaa myöntää ?

    Olen itse istunut niin monessa hirvikokouksessa että en ollenkaan laita hirvikannan hoitoa maattomien persaukisten metsästäjien piikkiin. Kyllä siellä sen verran kovaa tekstiä on metsästävät metsänomistajat verotuksesta puhuneet.

     

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Sama jorina vaan jatkuu!

    Siteeraan edelleen etujärjestömme (MTK) lakimiestä malilaa (teksti liki kymmenen vuoden takaa):

    ”…Jatkossa metsästäjien rinnalla rhy:n hallituksessa on siis yksi tähän tehtävään nimenomaisesti valittu henkilö eli alueen maanomistajien edustaja. Uudistettu riistahallinto antaa meille mahdollisuuden vaikuttaa asioihin organisaation sisältä päin ja siihen tarjoukseen on vakavalla mielellä tartuttava.

    Maa- ja metsätaloudenharjoittajat odottavat uudistuneelta riistahallinnolta kykyä ja uskallusta säädellä tehokkaasti liian suuriksi paisuneita hirvieläinkantoja…”

    Tiina Lietzén

    Kiitos oksapuulle tervetulotoivotuksesta!

    Ja kiitos Planterille, kun hän oli muokannut alueellisen metsäohjelman tekstiä takaisin metsätalouden suuntaan.

    ”Turvataan riistatalouden toimintaedellytyksiä edistämällä metsänomistajien ja metsästysseurojen yhteistyötä.”

    Eikö tämän kuitenkin pitäisi olla näinpäin.

    ”Turvataan metsätalouden toimintaedellytyksiä edistämällä metsänomistajien ja metsästysseurojen yhteistyötä.”

    Alueellista metsäohjelmaa ei ole syytä valjastaa palvelemaan riistataloutta. Metsätalous mahdollistaa riistatalouden samoin kuin se mahdollistaa suunnistuskilpailut, geokätköilyn, puiden halaamisen ja kaupallisen marjanpoiminnan. Niin moni haluaa käyttää metsiämme, mutta yritetään nyt edes alueellisessa metsäohjelmassa mennä metsänomistajan etu edellä.

    Metsuri-motokuski kertoo, että 70 % metsästäjistä on maanomistajia. Pienellä googlettelulla en löytänyt tiedolle vahvistusta. Toivon, että laittaisit linkin näkyviin, niin tieto olisi varma. Luku varmasti myös vaihtelee eri puolilla maata.

    Pitää myös ymmärtää, että metsästävän ja ei-metsästävän maaomistajan asenne hirvitalouteen on tyystin erilainen. Kun aikanaan toimin rhy:n toiminnanohjaajana ja samaan aikaan mhy-tehtävissä, ei ollut yksi eikä kaksi kertaa, kun selvissä hirvituhotapauksissa arvio jätettiin tekemättä ja tuho ilmoittamatta. Näitä tapauksia yhdisti vain yksi asia: tuhosta kärsinyt metsänomistaja oli innokas hirvimies.

     

    Jean S

    Perinteenä pitkään on ollut, ettei hirviseuraan ole asiaa, jos ei ole maata ja manttaalia. Toisaalta valtion ja yhtiöitten maillakin metsästetään ilman maanomistusta, ja jollain paikkakunnilla ukkoutuviin ja kuihtuviin seuroihin alkaa kai jo pääsemään olemattomillakin maa-aloilla.

    Näin tietyllä taustalla olisin sitä mieltä, että kun juridiikan mukaan metsästysoikeus on maanomistajalla ja hän vuokraa sitä edelleen (ellei sitä itse käytä), niin ongelman ratkaisun avaimet on löydyttävä niistä vuokrasopimuksista. Nehän tehdään yleensä Metsästäjäin keskusjärjestön lomakepohjaan, jota on hyvä lukea sillä tavalla kriittisesti, että siinä vuokralaiselle annetaan kovasti oikeuksia, mutta velvollisuuksia ei juurikaan ole. Koska metsästys on sinänsä metsätalouden kannalta kovasti tarpeellista, ratkaisu ei voi olla se, että jättää maansa vuokraamatta.

    Vuokrasopimuksessa ei nähdäkseni voida myöskään sitovasti velvoittaa vuokralaista metsästämään tiettyä hirvimäärää tietyltä alueelta, koska metsästys on luvanvaraista eikä vuokralaisella ole lupakiintiöiden vuoksi mahdollisuutta tehokkaasti sitoutua tiettyihin määriin.

    Sen sijaan ehdotan, että kaikki tämän palstan hirvistä aivan hirveästi pitämättömät henkilöt kirjaisivat metsästysvuokrasopimuksiin sentyyppisen ehdon, että sopimus on voimassa vain niin kauan, kun paikassa X määritelty tavoitteellinen hirvitiheys on enintään Y, tai että hehtaarivuokra on X, kun hirvitiheys on Y jne., jolla sitten tosiasiallisesti painostetaan metsästysjärjestöjä. Ideaa saa kehittää.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä sopimukseen voi kirjata että hirvikanta on pyrittävä pitämään metsätalouden kannalta riittävän alhaisena. Hirvitiheyttä ei kuitenkaan voida määrittää riittävän tarkasti seurueen tasolla vaan tarkastelu tapahtuu hirvitalousalueen tasolla. Tämä aiheuttaa sopimusteknisen ongelman. Perusongelma on se että metsästysoikeuden omistaja ei voi määrätä alueensa hirvikantaa. Voi vain toivoa että homma toimii hyvin juuri minun oman metsäni sijaintialueella.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 81)