› Keskustelut › Metsänhoito › Kommentteja alueellisiin metsäohjelmiin

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 81)
1 2 3 … 5 6 7 8 9

  • Kommentteja alueellisiin metsäohjelmiin

    Sent on: 9.7.2020, 22:04

    Merkitty: 

    7.7.2020 Metsälehdessä uutisoitiin tekeillä olevista alueellisista metsäohjelmista. Luonnokset ovat nähtävillä ja kommentteja pyydetään 28.8 mennessä. Käväisin lukemassa Lounais-Suomen version ja kaiken muun hyvän keskeltä löytyi tällainen tavoite:

    Turvataan riistatalouden toimintaedellytyksiä edistämällä metsänomistajien ja metsästysseurojen yhteistyötä.

    Metsätalous nähdään siis riistatalouden turvaajana, vaikka itseasiassa ylisuuri hirvieläinkanta uhkaa metsätaloutta!!

    Hirvikannasta puolestaan todetaan näin:

    Hoidetaan hirvikantaa hoitosuunnitelman mukaisesti niin, että hirvieläinten metsätaloudelle aiheuttamat vahingot eivät lisäänny.

    Pitääkö tämä tulkita niin, että nykyinen vahinkomäärä on sovelias taso?

    Alueellinen riistaneuvosto on linjannut tavoitehirvikannan osassa Varsinais-Suomea jopa kaksinkertaiseksi verrattuna MTK:n kantaan. Alueellinen metsäohjelma nyt esitetyssä muodossa nätisti siunaisi ylisuuren hirvikannan hoitosuunnitelman.

    Edelleen jatkan ihmettelyä siitä, millaisia vellihousuja metsänomistajan etua on ajamassa. Nimet löytyvät metsäohjelmaluonnoksen sivulta 4.

     

    Tekijä
    Tiina Lietzén
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 13.7.2020, 08:20

    Vhp:n kannan runsas lisääntyminen varsinkin on osin seurausta tukipolitiikasta. Eläinten lisäruokintaa suositellaan  ja riistapeltojen perustamisesta palkitaan .  Porkkanoita ym apetta ajetaan tonneittain ruokintapaikoille. Ei ole mikään ihme, että hirvieläimiä on etelässä monella alueella jo aivan liikaa luonnon kantokykyyn  nähden.   Metsästys on monelle niin tärkeä  harrastus että siinä ei luultavasti mietitä metsänkasvatukselle tulevia ongelmia vaikka olisi omaa metsääkin. Kaipa sillä on aika paljon taloudellistakin merkitystä, kun myydään metsästyslupia ulkopuolisille vierailijoille.  Puuhapalstat on yleensä  vain  harrastuksia varten ja polttopuun hankintapaikkoja, jos elanto tulee muualta kuin metsästä.

    Metsuri motokuski 13.7.2020, 08:40

    Tuolla aijemmin aloittaja kyseli että mistä tuo maataomistavien metsästäjien prosentti osuus tulee. Luku oli eräässä tutkimuksessa joka aikoinaan julkaistiin jahti-lehdessä. Sitä en muista kuka tilaston oli laatinut.

    Olen puukin kanssa samaa mieltä että riistanruokinta on ollut yksi avaintekijä vhp ja kauriskantojen kasvuun. Hirven osalta sillä ei ole niinkään merkitystä kun nykyinen metsäkäsittely lisää ihan riittävästi hirvelle talviruokintakohteita.

    Minusta voitaisiin lähteä siitä että maanomistajat kieltävät hirvieläinten talviruokinnan. Mutta jokainen sen varmaan tietää että eihän se onnistu kun metsästäjistä valtaosa on metsänomistajia. Meillä seuralla on vuokrattu valtaosa hirvimaista MH:lta ja tänä vuonna tulleessa päivitetyssä vuokrasopimuksessa oli edellytys että riistanruokinta laitteet puretaan.

    Mekin kyllä perustamme riistapeltoja mutta ne on yleensä syöty marraskuun loppuun mennessä. Meillä ne enemmänkin toimii hyvinä jahtipaikkoina johonka koirat viedään ensimmäiseksi jahtiviikonloppuisin.

    Mäyräkoira 13.7.2020, 09:37

    Täällä Itä-Pirkanmaalla on toistaiseksi saatu hirvieläinkanta pysymään kohtuullisena metsästämällä. Kiitos kaikille, jotka tekevät konkreettista työtä ja metsästävät, oli sitten metsää tai ei.

    Planter Planter 13.7.2020, 09:56

    ”70 % metsästäjistä on maanomistajia.”

    Saatta pitää paikkansakin, mutta mummonmökin omistajakin on jo maanomistaja.

    Jos kysymys asetettasiin, montako prosenttia metsätalouden harjoittajista on metsästäjiä, saattaisi tulos olla toisenlainen. Metsätalouden harjoittajalla tarkoitan metsänomistajaa, jolle metsä on pääasiallinen tai merkittävä tulonlähde.

    Jos hirvielänmetsästystä harjoittavilta metsätaloudenharjoittajilta kysyttäisiin, onko heillä metsästysharrastuksen tarkoitus turvata riistatalouden tai metsätalouden toimintaedellytyksiä, voisivat vastaukset olla käyttökelpoisempia metsäohjelman laadinnan pohjaksi.

    Rekisteröidyistä metsästäjistä vain noin 30%  harrastaa hirvieläinmetsästystä. Lintujen ampumiset tai ampumatta jättämiset eivät taimikon tilaan vaikuta.

    ”Maan hankkiminen metsästysseuran alueelta on nykyään vaivaton ratkaisu metsästysharrastuksen aloittamiselle tai kehittämiselle”

    Siitä syystä ns.maanomistajien osuus metsästäjistä on korkea.

    https://www.metsatilat.fi/blogi/metsastysoikeus-kiihdyttaa-kauppaa

    Timppa 13.7.2020, 10:19

    Mitäs mieltä ollaan tästä ajatuksesta:

    1. Vieraslajien haittojen ennaltaehkäisy

    Kuten tiedetään etenkin Kaakkois-Suomeen on kehittynyt vahva villisikakanta, minkä menestyminen on lähinnä perustunut talviaikaiseen riistaruokintaan.  Lauhojen talvien luultavasti yleistyessä on todennäköistä, että tämä erittäin vaikeasti metsästettävä haittaeläin leviää myös Keski-Suomeen.  Varmin torjuntatoimenpide on lopettaa kaikki talviaikainen ruokinta.

    Etenkin Lounais-Suomessa ja Hämeessä valkohäntäpeurakanta on paisunut sietämättömän korkealle tasolle.  Metsätaloudelle ja muulle luonnolle aiheutuvien haittojen lisäksi peurat levittävät punkkeja ja niiden välityksellä maassamme esiintyy yli 2000 borrelioositapausta vuodessa.   Myös peurakantaa ja sitä kautta kaikkiin metsissä liikkuviin kohdistuvaa borrelioosiriskiä voidaan pienentää lopettamalla eläinten talviruokinta.

    Villisiasta ja valkohäntäpeurasta aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisyksi pyritään vaikuttamaan sekä yleiseen mielipiteeseen että lainsäädäntöön niin, että näiden lajien lisääntymistä edistävä riistaruokinta mukaan lukien riistapellot loppuu Keski-Suomen alueella.  Ainona poikkeuksena näiden lajien metsästyksen edellyttämä ruokinta, jonka on loputtava heti, kun metsästys päättyy

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.7.2020, 11:06

    On hyvä muotoilu Timpalla!

    Borrelioosin määrä on korkeampi: tuo 2000 tapausta sisältää vain laboratoriotutkimuksin varmistetut tapaukset. Niiden lisäksi on parina viime vuonna ollut vajaat 4000 tapausta, joissa antibioottikuuri otetaan iho-oireiden pohjalta. Yhteensä noin 6000 tiedettyä tapausta vuositasolla.

    http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/borrelia/borrelioosin-seuranta-ja-esiintyvyys-suomessa?

    (Linkin saa toimivaksi kun poistaa https-hässäkän ja korvaa sen www:llä. Ainakin yhden linkin per viesti saa yleensä toimimaan kun poistaa https:stä s:n.)

    Timppa 13.7.2020, 15:46

    Onko sinulla Anneli käsitystä paljonko borrelian kustannukset ovat?  Siis hoitokulut ja menetetty työaika.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.7.2020, 15:54

    En Timppa osaa tuohon vastata, ehkä THL on arvioinut. Esiintyvyys on ylivoimaisesti tihein Ahvenanmaalla ja Kotkan saaristossa, joten noille seuduille ne kustannuksetkin kasaantuvat. Ahvenanmaalla vieraillessani esitin että metsäkauriita voisi kokeiluluontoisesti vähentää, mutta sain vastauksen, että ”meillä on ollut borrelioosia jo ennen kauriita”.

    Ilmaantuvuus oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 40/100 000, mutta alueiden välillä oli havaittavissa suurta vaihtelua. Selvästi korkein ilmaantuvuus raportoitiin aiempien vuosien tapaan Ahvenanmaalla (1084/100 000) ja Kotkan saaristossa (667/100000).

    http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/borrelia/borrelioosin-seuranta-ja-esiintyvyys-suomessa?

    http://www.thl.fi/documents/533963/2629290/Taulukko+2+TBE+tartuntapaikkakunta+www.pdf/8f1267ab-b778-419e-8158-be8257e5f691

    Yksi kysymys eduskunnassa ja yksi kansalaisaloite on tehty asiaan liittyen.

    http://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_258+2015.aspx

    http://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2010

    Planter Planter 13.7.2020, 20:56

    Lounais-Suomen metsäneuvoston MTK-jäsenen pohdintaa Lounametsä-lehdessä, miten hirvieläintuho-ongelmaa voitaisiin lähteä ratkomaan:

    ————————————————————————-

    louna

    nuori isäntä 14.7.2020, 09:06

    Onpa niissä paljon muutakin korjattavaa. Sorkkaeläin asia ei ole ainut. Lounais-Suomen metsäohjelma-luonnoksessa löytyy seuraava sanoitus: ”Avohakkuita ei tehdä.”

    Kaavoituksesta (kaavoituksella suojelusta) ei myöskään  puhuta mitään. Se täytyy estää. Viittaus metsästrategiaan löytyy, mutta sosisaalisen ja taloudellisen kestävyyden puolesta ohjelmassa ei puhuta juuri mitään.

    Se on sitten lounais-Suomessa aukot hakattu. Jatkuvalla mennään ja metsänomistajien kyykytys jatkuu ….

     

    Käykäähän lukemassa ja kommentoimassa. Pelkästään täällä kirjoittelu ei auta.

     

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 81)
1 2 3 … 5 6 7 8 9