Kuitenkin hehtaari kasvaa saman määrän puuta, on siellä sitten runkoluku ohjeen alarajan kohdalla, taikka vaikka kuinka korkea.
On metsänhoitajan päätettävä, kasvattaako hän suht nopeasti myyntiin kelpaavaa ainespuuta ja jopa tukkeja, vai kasvatteleeko hän ongenvavan kokoista riukua, jota ei kyllä koskaan osta kukaan.
Jos vaikka 5000 runkoa hehtaarilla on ja kasvattelee metsää, kunnes sieltä alkaa lähteä tukkia, on siellä jäljellä elossa parituhatta runkoa, joissa on muutama sata tukkipuuta ja niillä ikää vähintään 150 vuotta. 60 vuotiaana puiden kasvu alkaa kuitenkin hidastua ja hiipuu lopuksi lähes olemattomaksi.
Näin tapahtuu, on rahan korko ihan mikä tahansa.

Kyllähän korko on merkityksellinen asia metsätaloudessa, mutta enpä kyllä ole harvennusten suhteen edes ajatellut ottaa sitä huomioon. Tärkeintä harvennuksessa on saada aikaan mahdollisimman hyvä arvokasvu. Korolla on siinä osuutensa vain siinä että koropuut mahdollisuuksien mukaan pois.

Päätehakkuun ajoituksessa, uudistustavan valinnassa, lannoituksessa yms korko laskelmat ovat toki merkityksellisiä ja tietysti silloin kun arvioidaan metsäpalstan myynti/ostohintaa.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Jotta koron merkitystä voisi tarkastella pitää olla tiedossa myyntihetken puukauppatilanne ja se onko kyseessä vapaaehtoinen myynti vai pakkokauppa mikäli pakkomyyntilait tulevat voimaan. Jos myyjä joutuu pakon sanelemana tekemään hakkuun metsälöön, jossa ei vielä ole hakattavaa ei mikään korkokanta pelasta tappioilta. Siksi tärkeämpää kuin korkokannan pohtiminen on kysyä ennen punaisen viivan vetoa mikä on kanta myyntiinpakotusverolle

Tutkittua tietoa on olemassa optimaalisista harvennuksista ja kiertoajoista eri korkokannoilla, erilaisissa olosuhteissa. Oleellista minusta on, että metsänomistaja on tietoinen miten eri muuttujat vaikuttavat, korko mukaan lukien.

Metsänomistaja joutuu arvioimaan eri tekijöiden vaikutusta kymmenien vuosien päähän ja kaikki tekijät ovat enemmän tai vähemmän muuttuvia ja epävarmoja. Tulevaisuus on meille tuntematon. Koron vaikutus ei ole Gla mikään poikkeus tässä suhteessa, minkä johdosta se tulisi jättää huomiotta. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku ja tieto tuppaa lisäämään tuskaa.

Jos maksimoi käyttöpuun määrää, kuten joku edellä sanoi, tekee oletuksen, että korko on nolla. Nythän reaalikorko on käytännössä nolla, ellei jopa negatiivinen. Tietoisuus koron merkityksestä metsätaloudessa on selkeästi lisääntynyt, mutta monille ns. ammattilaisillekin se on edelleen kuin punainen vaate. Vanhoista pinttyneistä käsityksistä pois oppiminen on kivuliasta – vaikeampaa kuin uuden oppiminen.

Taloudellisesti metsänomistajan tavoite on maksimoida nettotuoton nykyarvoa, jossa korko on vaikuttava tekijä ja sillä siisti. Miksi tätä tosiasiaa pitäisi panikoida tai vähätellä?

Kyselen tätä aina silloin tällöin. Aina tulee vastauksia mutta ne eivät toistaiseksi ole oikein menneet jakeluun:

Miksi metsään sijoitettaessa puhutaan nettotuoton nykyarvosta, reaalikorosta ja jopa korkovaatimuksesta kun muissa sijoituksissa puhutaan sijoitetun pääoman tuotto%:sta?

Toisinsanoen minusta mikään korko ei vaikuta harvennukseen millään tavalla vaan harvennus kannattaa tehdä silloin ja siten, että sijoitetun pääoman tuotto% maksimoituu. Metsän arvo kasvaa ja sijoitukselle tulee tuottoa joka päivä kun puut kasvavat, ei pelkästään silloin kun käteen tulee seteleitä. Näin kaikkien sijoitusten tuotto normaalisti lasketaan.