”Jos tarkoitus on kasvattaa myyntipuuta (kuitupuuta ja tukkia), niin on ehdottomasti hoidettava taimikot ja kahteen kertaan, sekä lopettaa energiapuun kasvatus totaalisesti, oli korko millainen tahansa.
Vaihtoehtoja ei ole.”

Metsänkasvatuksessa on aina olemassa vaihtoehtoja. Jopa energiapuukorjuu voi olla niissä mukana. Esimerkiksi rehevällä maalla tiheässä kasvatettu ja suhteellisen pienikokoisena ensiharvennettava istutusmänty on alustavien tulosten mukaan osoittautunut kannattavaksi vaihtoehdoksi, mikä on kuusenjuurikääpäisellä alueella varsin kiinnostava tieto. Tässäkään tutkimuksessa ei tosin koron muutoksen vaikutusta kesken kasvatusketjun otettu huomioon ja siihen RR ei vieläkään ottanut kantaa. Eli miten korko vaikuttaa harvennuksen jälkeiseen tiheyteen. Se oli tiedossa, että matalan koron aikana RR hakkaa mahdollisimman vähän ja pohjoisessa jopa kakkosharvennus päätehakkuusta puhumattakaan tarjoaa tähän runsaasti pelivaraa.

Pihkatapin ajatukset selkeitä, toisin kuin RR:n ”korkojen ollessa alhaalla, puun kysyntä on yl. heikko ja sen vuoksi hintakin huono.”
Jäin taas miettimään, että mikähän yhteys? Mutta en olekaan metsäekonomisti!

Lisäys. Ehkä selitys on se että korot ovat alhaalla usein lama-aikana. Mutta nyt on lehtitietojen mukaan puun kysyntä hyvä ja noususuunnassa, niin että ihan aina tämä ei päde. Jospa puun hintakin tänä vuonna hieman nousisi?

Tuohon itse otsikon asiaan: korkoa enemmän harvennusajankohtiin ja voimakkuuksiin voisi vaikuttaa markkinatilanne, puun hinta, ja leimikkotekijät, eli onko muita hakkuita myytävissä samalla kertaa.

Jos kl kolmonen kituu liian tiheänä, niin puiden vihreä osuus jää niin vähäiseksi, että runkojen kehittyminen kuitupuusta tukkipuuksi hidastuu ja jo tukkipuina olevien runkojen kasvu hidastuu. Siksi ykkösen jälkeenkin olisi syytä tarvittaessa harventaa, koska se ei vähennä puuston lisääntymistä ja nimenomaa arvokasvuna.
Kun metsän arvokasvu lisääntyy ja irtorahalla voi leikkiä sijoittajaa, on mahdollista hyötyä tuplamäärän hoitamattoman metsän omistajaan verrattuna.
Lisäksi metsän terveys kohentuu, kun sinne tekee väljyyttä.
Metsänomistajan kannalta lienee myös oma merkityksensä sillä, että sijoituksen kiertoaika lyhenee merkittävästi.
Naapurin mies oli teini-iässä istuttanut melkoisen alueen männyn – ja kuusen taimilla. Siis sekaisin lehtomaiselle kankaalle. Hän ehti puut vielä myydä ja kertymä hehtaarilta oli yli 500 kiintoa. Harvennuksetkin oli tehty ajallaan.