Niin, tuo 700 runkoa hehtaarille ei sovi keskinkertaisen tai tyypilliseen suomalaiseen tapaan hieman huolimattomasti hoidetun talousmetsän ensiharvennukseen, jossa puun rinnankorkeusläpimitta senttimetreissä on sama tai pienempi kuin puun pituus metreissä. Silloin ne puut kyllä kaatuvat myrskyssä, jos harvennus on voimakas. Jos taas metsä on hoidettu hyvin taimikosta alkaen, pieni myrsky ei välttämättä paljoa puita kaada. Jos trombi sattuu kohdalla, niin sitten kaatuu, teki mitä tahansa.

Ja ennen aikaan olisi jo käyty mittaamaan, ollaanko pohjapinta-alan puoleen lakirajalla, jos 14 cm läpimittainen puusto olisi hakattu 700 runkoon. Nyt tuo suorittavan esimerkki oli jonkin verran järeämpää puustoa.

Oikein hoidetussa kuusikossa ensiharvennuksen poistumassa on yksi puutavaralaji, jolloin reilu 1000 runkoa on helppo jättää riittävän aikaisessa ensiharvennuksessa tasaisesti kuviolle. Kun puutavaralajeja on vaikka viisi ja niitä tulee samoista kohdista kuviota, on mahdotonta jättää uran varteen puita kovin tiheään, sama ongelma osin tietysti manuhakkussakin, vaikka ei niin suuri kun puuta kasataan vyöhykkeelle. Montako euroa noista pikkutukeista pitäisi maksaa, että kannattaisi lisätä puutavaralajien määrä sellaiseksi, että vaikuttaa korjuuseen kaikin tavoin hankaloittavasti. Viisain hakatakin joskus energiapuuna joku monimuotisempi leimikko. Eri leimikoissa kannattaa eri menetelmät. Ja 18 cm:n keskiläpimittaisessa enskassa ei enää yli tuhatta runkoa hehtaarille kannata jättää.

Tosiaankin kummaa vääntöä.  Pitää osata lukea taulukoita oikein.

Tässä sulle Jätkä päivitettynä tuon Metsätehon taulukon mukaan :

Ku  , lehtomainen kangas, valtapituus 14 m, d 1,3 m 18 cm, PPA harvennuksen jälkeen 16 – 20

= > runkoluku = 701 – 876 kpl / ha . Ymmärsitkö ?

”Tietokoneohjelma kertoi , että 13 runkoa olisi riittänyt. Tavoite 13×50= 650 r”

”Tapion suositus antaa tuosta 11 – 13 runkoa moton puomin puoliympyrälle (11 m) täällä väli-suomessa.”

Onhan tämä kuitenkin vähän huolestuttavaa, jos kaikkien Suomen motojen tietokoneohjelmat ovat samalaiset, kuin palstan motomiesten. Esimerkkitapauksessa koneiden suositus on 550-650 runkoa / ha. Kun puhutaan noista runkoluvuista, niin tässä tehdään samalla päätös tehdäänkö harvennuksia yksi vai kaksi.

150-200 rungon hehtaarierolla on maanlaajuisesti kyse valtavasta puumäärästä.

Ilmankos niitä liian harvaksi hakattuja löytyy metsäskeskuksen tarkastuksissa liikaa.

Erinomaisen mielenkiintoinen keskustelu tai väittely ensiharvennusten tiheyksistä.

Kymenlaaksolaisista ensiharvennetuista OMT- ja MT-kuusikoista käsin ei nuo motokuskien  harvennustiheydet hirveästi verenpainetta nosta. Itse olen laittanut vähän pelivaraa, ja on pyritty 800-1100 rungon tiheyteen suositusten mukaisesti.

Tuulituhot ensiharvennusten jälkeen ovat nykyään täyttä todellisuutta. En tiedä, auttaako siihen sitten paljonkaan tuo runkoluvun kasvattaminen, jos ensiharvennettu metsä jää suojattomaan paikkaan.

Edelleen ihmettelen noita pieniä 30 kuution ensiharvennuskertymiä, mutta metsiä on monenlaisia kuten Taneli opasti.

Viime vuonna tein oman ”empiirisen tutkimuksen” eri motokuskien harvennusjäljestä ensiharvennuksissa. Sattui viisi eri motokuskia viidelle eri palstalle. Subjektiivisesti arvioiden kolmen harvennusjälki oli erinomainen, yhden hyvä ja yhden huono.

Tuolla huonolla oli puoliksi omatekoinen pienempi harvesteri, jonka piti juuri soveltua ensiharvennuksiin. Parhaiden puiden valinnassa hän näytti epäonnistuneen turhan usein. Epäilin jopa silmälasien puutetta tai huonoa näkyvyyttä matalalla olevasta kopista, sillä kasvamaan jätettiin pari latvasta katkennutta kuusta ja turhan paljon hieskoivun vänkkyröitä. Ajomies ei ollut yhtään parempi: unohti aikamoisen määrän pöllejä  metsään eikä ilman reklamaatiota korjannut ojista ylitykseen käytettyjä tukkeja. Mutta tulipahan sekin metsä harvennettua.