› Keskustelut › Metsänhoito › Kuka keksi eurokannot?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 59)
1 2 3 4 5 6

  • Kuka keksi eurokannot?

    Lähetetty: 29.6.2026, 05:06

    Eurokannot taidettiin keksiä jo hieman ennen kuin euro otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2002? Mutta kuka oikein on tekopökkelöiden isä? Olen jäänyt siihen käsitykseen, että ne olisivat suomalais-keksintö? Nykyään ne hallitsevat maisemaa ympäri Suomen. Ulkomaalaisille joutuu hyvin usein vastailemaan heidän ihmettelyihinsä,että mitä ne oikein ovat? Miten mielestänne heille pitäisi vastata?

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 30.6.2026, 10:59

    Voisiko Petkeles hieman tarkentaa, mikä aloituksessa oli älyllisesti ala-arvoista? Onko Suometsissä ollut viimevuosina pulaa lahopuusta, ja missä siellä? Eihän lahopuita ole metsistä korjattu pois enää 35 vuoteen. Aiheuttaako se jotain ongelmaa luonnolle, jos lahopuuta ei ole täysin tasaisesti jakautneena metsissä, vai onko kysymyksessä vain sertifikaatin luoma ongelma? On epä-älyllistä nimitellä muita keskustelijoita, jos ei perustele väitettään tarkemmin.

    Husq165R 30.6.2026, 16:40

    Totuushan on, että noissa avauksissa on kyse myös koulutus tasosta! Ja tietysti viesti kilpailusta!

    Totuus on myös se, että vk ei ole kertonut pökkelöistä yhdellekään ulko maalaiselle!

    Visakallo Visakallo 30.6.2026, 16:51

    Koulutustaso kertoo myös siitä, miten yhdyssanat ovat hallussa, – vai mitä Husq165R?

    suorittava porras suorittava porras 30.6.2026, 17:50

    Eurokantojen keksijästä en tiedä, mutta lienen ensimmäisiä,jotka jättivät pökkelöpuun latvat sen viereen maatumaan. Erityisesti tein siten, kun kysessä oli pienemmpää havupuustoa varjostanut oksainen lehtipuu. Varjossa olleet pienemmät rungot hyötyivät ja ötököille saatiin vaivattomasti lsää purtavaa. Monesti latvan karsiminen olisi aiheuttanut lähimmille puille vaurioita, joten latvan tiputtaminen puuttomaan kohtaan oli kaikin puolin paras vaihtoehto. Nyt näyttävät jättävän jopa yksittäisten kuusien latvukset maahan puhtailla mäntymailla ja kuusesta tehdään mieluusti tekopökkelö,mikäli lehtipuita ei ole tarjolla.

    Rane2 30.6.2026, 19:46

    Kuka keksi eurokannot on tavallaan yhtä turha kysymys kuin että kuka keksi rakkauden.Tärkeää on vain se että sekä eurokantoja että rakkautta riittää…

    Visakallo Visakallo 1.7.2026, 07:42

    Niinpä, mutta se itse kysymys vielä, eli miten ulkomaalaisille uuden suomalauisen kansallismaiseman ihmettelijöille pitäisi kertoa tekopökkelöiden tarkoitus? Linnuthan niissä ei ainakaan pesi.

    suorittava porras suorittava porras 1.7.2026, 08:18

    Eurokannoissa, ainakin omissa tekemissäni, oli linnuille sopivia pesäpaikkoja. Tukevassa koivupökkelössä paljonkin ja pitkäksi aikaa. Kuusista katkoin tekopökkelöitä enimmäkseen niissä tapauksissa ,joissa tyvissä oli reikiä merkkinä muurahaisista ja juurella palokärjen nokkima ”hakekasa”.  Toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä tyvistä pesäpönttöjä. Ei olisi tarvittu edes pönttösorvia, kun pölkky oli valmiiksi ontto. Teveistä kuusista en lähtisi tekopökkelöitä tekemään  enkä jättäisi suuria määriä säästöpuiksi. Se on rahan haaskaamista. Vähempiarvoinen puu säästöpuuna tai tekopökkelönä on usein luonnonkin kannalta arvokkain.

    Rane2 1.7.2026, 08:59

    Asiaa on tutkittukin.Linkin tutkimuksessa 69:ssä tekopökkelössä oli 11 pesäkoloa…

    Tekopökkelöiden lintulajisto

    Visakallo Visakallo 1.7.2026, 09:17

    ”Pökkelöissä oli yhteensä 47 pesäkoloa, joista 11 oli tekopökkelöissä ja 36 luonnonpökkelöissä
    (taulukko 6). Keskimäärin koloja oli yhdellä pökkelöllä 0,3 ja pesäkolojen määrä yhdessä pökkelössä
    vaihteli välillä 0–5. Pesäkoloja oli 19 pökkelössä ja 128 pökkelössä ei ollut pesäkoloja. Eniten
    pesäkoloja oli koivuluonnonpökkelöissä (29 % koivuluonnonpökkelöistä), kun taas
    koivutekopökkelöissä pesäkoloja ei ollut lainkaan. Kuusitekopökkelöistä 17 prosentilla ja
    kuusiluonnonpökkelöistä viidellä prosentilla oli pesäkoloja.”

    Visakallo Visakallo 1.7.2026, 11:50

    Tekopökkelön keksijöiltä katkesi ajatus siinä kohtaa, että puunhan pitää olla vielä elossa, ja nestevirtausteen käynnissä siinä vaiheessa, kun siihen tulee niitä ötököitä, joita sitten tikat ja palokärjet kovertavat rungon sisästä syödäkseen. Vasta niihin koloihin voivat sitten pienemmätkin linnut myöhemmin pesiä. Sertejä ja ihmisiä vartenhan niitä eurokantoja elävistä puista tehdään, eikä lintuja ja ötököitä varten. Eikö tämän voisi jo vähitellen myöntää, kun sen kuitenkin suurin osa jo tietää.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 59)
1 2 3 4 5 6