› Keskustelut › Metsänhoito › Kuka keksi eurokannot?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 59)
1 2 3 4 5 6

  • Kuka keksi eurokannot?

    Lähetetty: 29.6.2026, 05:06

    Eurokannot taidettiin keksiä jo hieman ennen kuin euro otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2002? Mutta kuka oikein on tekopökkelöiden isä? Olen jäänyt siihen käsitykseen, että ne olisivat suomalais-keksintö? Nykyään ne hallitsevat maisemaa ympäri Suomen. Ulkomaalaisille joutuu hyvin usein vastailemaan heidän ihmettelyihinsä,että mitä ne oikein ovat? Miten mielestänne heille pitäisi vastata?

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane2 2.7.2026, 13:56

    Muistaakseni viimeisimmässä Vmi:ssä oli suojelualueiden keskimääräiseksi lahopuun määräksi saatu 19,9 m3/ha…

    isaskar keturi 2.7.2026, 14:49

    Joo, eihän tällaista standardien ja muiden ”sääntöjen” luojien tokikaan tarvitse lakirajoitteita miettiä tai muutenkaan mihin nämä suositukset/säännöt johtavat – sehän on aina maanomistajan vastuulla. Jollei voi hakata standardin mukaan laillisesti, niin sehän on selvä – hakkuut estyy, mikä on tarkoituskin.

    Näyttävät tekevän eurokantoja jo harvennuksissa, mikä sinällään on varmaan ihan yhtä perusteltua, jos varsinkin lehtipuun kuolemista ja pökkelöitymistä edistetään.

    Nostokoukku 2.7.2026, 16:02

    Sadan lahopuukuution vaatiminen hehtaarille puunkasvatusalueilla edustaa sitä mainitsemaani parvekebiolokiaa. Gla siitä kyseli joku viikko sitten. Jos tuo kuutiomäärä on hehtaarilla, sehän luokitellaan jo tuho-alueeksi. Kuinka sellaisia määriä pääsee edes syntymään, kun tuholaki määrää keräämään puulajista riippuen 10-20 motin vahingoittuneet puumäärät pois. Käyn säännöllisesti istuskelemassa muutaman hehtaarin aarnialueella. Olen varma, että siinä on huippukohdilla kaikenasteista lahopuuta tuo 100 mottia hehtaarilla. Mutta kysymys onkin metsästä eikä puunkasvatusalueista. Jälkimmäisille on turha fanaatikonkaan haikailla vastaavia lahopuumääriä.

    Visakallo Visakallo 2.7.2026, 16:13

    Jatkuva lahopuun lisäys Suomessa johtaa lopulta samaan kuin Keski-Euroopassa, jossa on syntynyt jo 360 miljoonan kiintotuutiometrin verran kirjanpainajatuhoja. Jossain vaiheessa meilläkin aletaan kysellä, että miksi siihen piti pyrkiä, ja ketkä olivat tämän järjettömyyden takana?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.7.2026, 16:25

    Ei johda tuhoihin. Visakallokin tietää. että lahopuuta voi lisätä vähitellen jatkumona ja että kuiva lahopuu ei tuota kaarnakuoriaisia, vaan niiden vihollisia

    Visakallo Visakallo 2.7.2026, 16:29

    Mutta kun se kuiva lahopuu on aina ensin sitä tuoretta puuta, joka niitä tuholaisia tuottaa. Tuliko Keski-Euroopan kirjanpainajatuhot aivan itsestään…?

    Visakallo Visakallo 2.7.2026, 16:41

    Keski-Euroopassa avohakkuut olivat pääsääntöisesti kiellettyjä. Lisäksi 1980-luvulta lähtien sikäläinen, itäisessä ohjauksessa ollut vihreä liike vastusti hyvin voimakkaasti metsien hakkuita yleensäkin, ja lopulta saatiin valtavat kirjanpainajatuhot aikaiseksi. Suomalaisella metsänhoidolla näin ei olisi käynyt. Nyt meillä pyritään saamaan samat tuhot aikaiseksi.

    suorittava porras suorittava porras 2.7.2026, 16:42

    Kun nyt tuo lahopuuasia on framilla, lisään lusikkani soppaan.

    Muutama vuosi sitten vastarannalle iski myrskytuho , joka sipaisi huomattavan määrän puuta nutulleen muutamassa minuutissa. Järeä vanha metsä lakosi kuin heinä .Postasin tilanteesta kuviakin aikanaan lukijoiden kuviin.

    Vahinkoalueen puut korjattiin pääosin pikapikaa , mutta osa jäi korjaamatta, kun syntyneen aukon vieressä virtasi suojeltu puro eikä kaatuneisiin tai vioittuneisiin puihin saanut koskea. Järeää rojupuuta jäi ötököiden syötiksi kymmeniä motteja parin hehtaarin järeän metsäkuvion reunaan.

    Vähitellen palstalla alkoi näkyä ruskettuneita kuusia. Vuosi vodelta enemmän. Nyt ainakin kolmannes puista on tuhoutunut tai saastunut. Veikkaan ,että koko palsta keloutuu muutamassa vuodessa. Tuho on täydellinen. Jännityksellä seuraan, lähteekö tuho etenemään lähimetsiin. Näky on murheellinen ja pikkuisen v###aisi, jos kyseessä olisi oma metsä.

    Tällä hetkellä on Suomen metsissä tuoretta ja vanhempaa puuta niin paljon lahoamassa, että erikoistoimenpiteitä lahopuiden lisäämiseksi ei tarvita. Enemmänkin olisi keskityttävä ehkäisemään tuhojen ja lahon leviämistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.7.2026, 17:05

    Kysehän on määristä kuinka paljon puuta kaatuu kerralla, säistä ja kuoriaispopulaation koosta. Ei meidän metsänhoidossa ole mikään kovin pahasti vinksallaan kun ötökkälaki on voimassa. Hirvikannan hoitamattomuus tuo paikoin ongelmia kun viljellään liikaa kuusta. Jos puita kaatuu enemmän kerralla eikä voida korjata, voi riskiä pienentää katkaisemalla tuulenkaato, eli ottamalla kanto erilleen runko kuivuu nopeammin.

    Panu Panu 2.7.2026, 18:13

    Kyllähän kaatuneet kuuset tosiaan kerää kirjanpainajia ja jos niille ei mitään tee niin riskit lähimetsän tuhosta kasvavat. Ei niitä kuitenkaan ole pakko jättää:

    ”Maanomistajaa ei kuitenkaan voida velvoittaa jättämään erityisen tärkeään elinympäristöön myrskytuhon vahingoittamia puita raja-arvoja suurempaa määrää”

    Sivu 22:

    https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/metsalain-10-pykalan-kohteiden-tulkintasuositus.pdf

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 59)
1 2 3 4 5 6