› Keskustelut › Metsänhoito › Kuka keksi eurokannot?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 59)
1 2 3 4 5 6

  • Kuka keksi eurokannot?

    Lähetetty: 29.6.2026, 05:06

    Eurokannot taidettiin keksiä jo hieman ennen kuin euro otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2002? Mutta kuka oikein on tekopökkelöiden isä? Olen jäänyt siihen käsitykseen, että ne olisivat suomalais-keksintö? Nykyään ne hallitsevat maisemaa ympäri Suomen. Ulkomaalaisille joutuu hyvin usein vastailemaan heidän ihmettelyihinsä,että mitä ne oikein ovat? Miten mielestänne heille pitäisi vastata?

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 1.7.2026, 12:04

    Visakallo: ötökät ovat jatkumo. Kaarnakuoriainen vaatii elävää puuta, mutta sen viholliskuoriaiset ja tikat usein kuollutta puuta. Pesimistarkoitukseen paras runko lienee useimmiten mielellään jo vähän lahonnut, että pesän teko käy helpommin. Tämähän se on ongelmana hömötiaisella, kun sen nokka on onneton väline kovertamiseen; ei pysty tuoreeseen puuhun niin kuin joidenkin tikkojen nokka. Myös lahottajasienet muodostavat jatkumon, jossa pysty- ja maapuuhun tulee sarja erilaisia lajeja. Joku laji voi olla sen seuraajan välttämätön edellytys: esimerkiksi joillakin käävillä on havaintoja tästä.

    Nostokoukku 1.7.2026, 12:57

    Olen kyllä Visan kanssa aika samaa mieltä siitä, että serttejä ja ihmisiä varten tekopökköjä tehdään. Ensiharvennuksella kymmensenttisestä rungosta puolitoista metriseksi katkaistu tekopökkelö ei oikein paljon surinaa metsän hyönteismaailmassa aiheuta. Kuollutta ja kuolevaa maapuuta metsistä kyllä nykyjään löytyy tuulituhojen jäljiltä. Vuosikymmenien takana ovat ne ajat jolloin isännät keräsivät Valmetin renkaita säälimättä jokaisen tuulikaadon ja katkenneen rungon liiterinsä edustalle.

    Maamies Maamies 1.7.2026, 13:46

    Olen Vk ja Nk kanssa vahvasti samoilla linjoilla. Sertejä vartehan tätä teatteria pyöritetään. Kaikki jotka laajemmin kulkevat metsissä näkevat todellisen tilanteen lahopuun suhteen. Tuulenkaadot jäävät yhä enenevässä määrin metsiin lahopuiksi, takavuosikymmenten kejääjät ovat jo ikääntyneet. Paljonko lahopuuta sitten viherporukan mukaan metsissä olisi hyvä olla. Eräässä metsäalan maakunallisessa tilaisuudessa tätä kysyttiin. Vastaajan asemaa en tarkkaan muista, mutta vastaus oli, että 100m3 /ha olisi jo hyvä. No, jokainen päätelköön siitä…..

     

    pihkatappi pihkatappi 1.7.2026, 14:24

    Ymmärrän kyllä, että kun jättää sen alle tukkikokoisen koivun 2 metrin pätkän pystyyn, se pysyy aika hyvin pystyssä ja voi sitten aikanaan tarjota kuusentaimikossa hömötiaiselle pesäkolon. Eli nimenomaan muutama koivupökkelö on ihan perusteltua jättää ja kuusipökkelö on turhake, kun sitä lahopuuta on muutenkin tarpeeksi. Ja ymmärrän tästäsyystä että pystyynkuolleiden kuusien lisäksi motokuski saattaa jättää jonkun koivun tolpan pystyyn. Olen kyllä havainnut että ihmiset hanakasti kaatavat lahoja puita pois ja niitä jopa pelätään, että putoavat niskaan ja on tuommoinen latva joskus tullutkin kypärään. 2 metrin pökkelö on turvallinen jättää pystyyn. Ulkomaalaiselle sanoisin, että siinä oli tuuli kasannut lunta pirusti ja siksi jäänyt joku vähän pitempi kanto.

    Nostokoukku 1.7.2026, 14:30

    Ulkomaaneläville saattaisi kelvata sekin selitys, että kun raskas paino on otettu kannonpäältä pois, niin kanto tahtoo nousta ylöspäin…..

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.7.2026, 14:42

    Ne on siinä mielessä hyviä että talvella erottuu avohakkuut järvistä.

    Panu Panu 1.7.2026, 19:36

    @KuneKoski selvensi PEFC:n vaatimuksia ansiokkaasti ensimmäisellä sivulla. Eli myös maapuut lasketaan kuolleisiin säästöpuihin PEFC:ssä. Jos niitä ja pystyssä olevia kuolleita ei löydy 10/ha 20cm rk-läpimitalla niin aletaan tehdä tekopökkelöitä vähintään 15cm rk-läpimitan puista. Mutta niitä pitää tehdä vain 2/ha. Pökkelön minimikorkeus on 2m. Jos sopivia puita löytyy niin pökkelöihin jäävä litramäärä puuta on siis minimaalinen.

    Nämä vaatimukset siis PEFC:n mukaan. Mutta muistaakseni MG ja ehkä muutkin suuret kirjaavat puukauppasopimukseen, että pökkelöitä tehdään aina. Maine on tärkeä eivätkä ne maapuut aukolta näy kun auton ikkunasta katselee.

    Ulkomaalaisille voi kertoa tutkimustuloksista, joiden mukaan tekopökkelöistä on hyötyä. Ja siitä, että isot metsäyhtiöt haluavat näkyviä merkkejä monimuotoisuuden tukemisesta.

    Visakallo Visakallo 1.7.2026, 21:45

    Eurokantojen saaristot alkavat olla hyvin yleisiä näkymiä pääteiden varsilla, niin täällä 4-tiellä sekä 5-tiellä. Viikonvaihteessa sama näkymä toistui useammassa paikassa 13-tien varrella Lappeenrannan ja Mikkelin välillä.

    Pete 2.7.2026, 13:09

    Nyt pesintäaikaisissa hakkuissa pystyyn jää entistä enemmän kun järeitä haapoja ei saa kaataa ja kaikki lahopuu tulee säästää. Tämä on ihan ok, mutta kun kohteena on kuusikko jossa kirjanpainaja on jo tuhojaan tehnyt, niin kaikki edellisinä vuosina kuolleet kuuset tulee jättää pystyyn (eivät tosin pitkään pystyssä pysy).

    Lahopuun lisääminen talousmetsiin on tietysti ihan ok ja varmaan sillä saavutetaan ”hyötyjä”, mutta toivottavasti sertifiointi ja laki sitten tunnistaa tämän tekemisen myöhemmin. Samaan aikaan vaaditaan kiertoaikojen pidentämistä. Nyt on jo FSC:ssä kriteeri, että mikäli varttuneessa metsässä on yli 20m3/ha lahopuuta, niin tällainen kuvio tulee jättää hakkuiden ulkopuolelle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.7.2026, 13:23

    Nyt on jo FSC:ssä kriteeri, että mikäli varttuneessa metsässä on yli 20m3/ha lahopuuta, niin tällainen kuvio tulee jättää hakkuiden ulkopuolelle.

    On aika haitallinen kriteeri talouskäytön ja luonnonhoidon yhdistämiselle. Tuo ei kai sentään estä kaarnakuoriaisten vaivaaman metsikön päätehakkuuta?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 59)
1 2 3 4 5 6