Keskustelut Metsänhoito Kuusen alikasvos männikössä

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)
  • mehtäukko

    ”…Minulla on yli vuosi sitten kauppa tehtynä siemenpuumännyistä, joita ei poistettu vielä edes ensiharvennuksessa..” on jo hyvä yhtälö?

    Sp:han täytyi poistaa kun kontallaan erottaa sirkkataimet…

    Jätkä

    Eri ostajilla on aika paljonkin eroja mittojen ja järeyden suhteen. Eniten niihin vaikuttaa sahan koneiden mitoitus ja joka sahalla on erilaiset koneet.

    Ikivanhoilla sahauslinjoilla menee isompikin tukki helposti läpi – samoin pidempi. Uusimmilla sahoilla on räknätty, että niitöä tosijäreitä tukkeja – kuin myös perinteisesti max tukkeja tulee niin vähän, että sahalinjoja ei kannata rakentaa niitä varten.

    On ollut meilläkin kauppoja, joissa on D 1,3 määrätty 36 senttiseksi. Tyvilaajentumat, jotka menevät sen yli, ”sievistetään” mittoihin.

    Sitten on joillakin sahoilla max 60 cm ja vaneritehtailla se voi olla 65 cm.

    Tuo läpimitta on aika ratkaiseva sahauslinjoilla, kun esim minä olen opetuslasten kanssa pienentänyt keskisuurelle sahalle tuotuja tyvitukkeja 450 x 450 mm:n parruiksi, jotka sitten on kärrätty sinne sahalaitokselle. Niissä kyllä näki, kuinka mahtavaa huippulaatuista pintalautaa niistä tulee – ja paljon.

    Nyt siellä sahalla taitaa käydä liikkuva vannesaha tekemässä samaa hommaa.

    Panu Panu

    Siemenpuut olivat palstalla kun ostin sen vuonna 2007. Poistaminen oli jo silloin pahasti myöhässä enkä saanut yhtään tajousta kun yritin niitä MHY:n kautta kaupitella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos kommenteista. Ylijäreys riippuu siis täysin kunkin alueen puuta jalostavista laitoksista. Nämä strategiset mitat olisi metsänomistajalla syytä olla tiedossa, jos aikoo kasvatella puitaan ”täysikasvuisiksi”.

    Jätkä

    panu. Siemenpuut tekevät männyntaimikkoon reikiä, koska ne usein imaisevat kasvukautena veden alleen syntyneiltä taimilta. Vaikutus on niin paha, että jos siemenpuut ovat vain rungonmitan päässä toisistaan, niiden välillä ei oikeastaan kasva kunnon männyntaimikkoa.

    Ostajat eivät innostu niistä, koska niiden korjuu taimikon seasta tuottaa niin kammottavan jäljen, että siinä nykyaikana joutuu helposti maksamaan pitkän taalan korvauksia.

    Ne pitäisi tehdä hankintakaupalla ja ammattitaitoisen suunnittelijan tekemänä.

    Metsurityönä, liputetuin ajourin ja ajo pitkäpuomisella järeällä kuormatraktorilla.

    Kun huippulaatuiset tukit on tienvarressa , ostoesinahkat tappelevat niistä, jos määrä on edes nuppikuorma.

    Gla Gla

    Visakallo: ”Silloin kun kuuset ovat männikön alikasvoksena, useimmiten jommat kummat ovat väärällä maapohjalla. Useammin kuitenkin kuuset.”

    Tilanne voi muuttua nopeasti uusien taimikoiden osalta. Kuusen kasvatus alkaa olla riskipeliä kuivuuden ja kuumuuden takia. Hirvituhojen takia männyn maille ja kuivanpuoleisille mustikkatyypin kasvupaikoilla en ennusta kovin lupaavaa tulevaisuutta kuusille. Itse olen laittanut mt-pohjallekin mäntyä, kun juurikääpäkohteessa on pitänyt puulajia vaihtaa. On helpompi torjua sorkkaeläimiltä kuin koivu. Täytyy vaan varautua kasvattamaan tiheässä, tarvittaessa vesakon avulla ja aloittaa pystykarsinta mahdollisimman aikaisin. Myöhemmin näkee, tuleeko kuusen alikasvosta. Juurikääpäkuviolla tietysti raivataan pois.

    Koivujen seassa männyt kasvaa jopa omt:llä hyvin, kunhan pysyvät sopivasti, muttei liikaa koivujen kurittamina. Siellä on sopiva paikka alikasvoskuusillekin.

    Yhdessä jaksossa kasvaa myös kuusen ja männyn sekoitusta. Toki kuusi ainakin vielä on aavistuksen jäljessä, mutta ehkä se ei kuusta niin haittaa. Männyllä riskinä tietysti oksaantua. Tällaiseen sekametsään en alikasvosta tavoittele.

    Gla Gla

    Lehdessä olleessa jutussa Saksan kuusituhoista on lopuusa Riikilän kommentti kiertoaikojen jatkamisen riskeistä.

    Perinteisissa tasarakenteisissa kuusikoissa kiertoaikojen pidentäminen on varmasti riski. Kiertoaikaa voidaan silti jatkaa juuri kaksijaksoisella kasvatuksella. Oleellistahan on avohakkuun taajuus, puuston iän ei tarvitse olla verrannollinen avohakkuun toistumiseen.

    Luontaisten kuusien kasvatus todennäköisesti on hyvä asia myös perimän kannalta. Paljon on istutettu ja edelleen istutetaan kuusta, mikä tuo alueille laajaa geenipohjaa. Kun tämä sekoittuu luontaisessa uudistumisessa, ei ainakaan voi syyttää geneettisen monimuotoisuuden kaventumisesta.

     

    Jovain

    Markkinat ratkaisee ylisuurien erikoispuuongelman, jos puuta on tarjolla, myös ostajat ja jalostajat ovat paikalla. Tällä hetkellä eivät ole, tarjonta on vähäistä ja ostajat ovat vähissä. Paljon menee polttoon ja massaksi, ovatko ylisuuria siihenkin? Kokoluokassaan erikoispuut alkavat olla tuntematon käsite markkinoilla. Jos tarjontaa olisi myös markkinat olisivat paikalla. Tässä mielessä metsän kasvatuksessa kohtalokasta on suosia vain sahojen normimittoja. Aikoinaan markkinat olivat olemassa, metsistä riitti tarjontaa ja ainakin ulkomaan vienti veti hyvin. Tiedä sitten missä määrin jalostettiin kotimaassa? Tuli joskus, jostain valtion puistosta jaettua Saksan mittoihin mänty (sen leimikon suurin) 38 metriä tukkia ja latvasta tukkiosan paksuus oli kymmenen tuumaa.

    Jovain

    AJ: Jos männikön alta nouseva kuusikko luokitellaan jaksottaiseksi metsänhoidoksi. Sen mukaan myös muut alta nousevat metsät, taimistot ovat jaksottaista metsänhoitoa. On ristiriidassa luontaisen metsänhoidon kanssa. Näin ei voi olla, jos luontainen halutaan luokitella erikseen, jossain on se rajakohta? Tuskin kuitenkaan pienaukoissa tai poimintahakkuissa, niin kuin metsälaissa ilmeisesti määritellään. Sitä kuitenkin noudatetaan ja tehdään suurella riskillä? Ennen aikaan vaadittiin edelleen kasvatettavaksi valmiina oleva metsä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En mielelläni menisi noihin luokitteluihin tai termeihin kovin syvälle, kun ne ovat aina yksinkertaistus verrattuna vaihteleviin tilanteisiin luonnossa. Mielestäni saa kutsua jatkuvaksi tai peitteiseksi mitä vaan haluaa, kunhan se on avohakkuutonta – sillä hetkellä.

    Ainut mihin varsinaisesti tarvitaan luokituksia, on metsälain valvonta. Eli jos poistaa ylispuut niin alle jäävä alikasvos on oltava kasvatuskelpoinen. Riittävä määrä sopivaa puulajia.

    Lisäksi luokituksista on apua neuvonnassa. Pitää erottaa toisistaan tilanteet, joissa kannattaa pyrkiä luontaiseen uudistamisen ja missä se ei näytä onnistuvan eli kannattaa tehdä aukkoa ja metsänviljelyä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)